Kysely: Suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta on hiipunut – "Ihmisillä on ollut hirveän paljon lautasellaan"

Maanantaina julkistetun tuoreen ilmastobarometrin mukaan kiirehtijöiden osuus on kuitenkin vähentynyt. Vielä vuonna 2019 kaikkiaan 83 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire”. Nyt osuus oli enää 72 prosenttia. 

Helsingissä kauppakeskus Triplassa liikkuneiden ihmisten mielipiteet jakautuvat.

– Ilmastotoimiin pitää laittaa riittävästi resursseja, mutta ei välttämättä sillä tavalla, että se ampuu yli jossain vaiheessa ja että vedetään kaikki liinat kiinni. Talouden pitää toimia. Se on sekä että, sanoo Tuukka Salonen.

– Kyllä tässä on kiire. Näkeehän sen esimerkiksi jäätiköiden sulamisesta, että jotain pitäisi tehdä, toteaa puolestaan Tapani Alho.

– Mä en pitäis niin kovaa hässäkkää niiden asioiden kanssa, mutta tärkeitä juttuja ne on, pohtii puolestaan Jouni Kovanen.

Sähkönkäytöstä osataan tinkiä tarvittaessa

Ilmastoaiheet eivät myöskään näytä merkitsevän ihmisille yhtä paljon politiikassa kuin neljä vuotta sitten. Ilmastobarometrin perusteella joka kolmas vastaaja aikoo äänestää eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka on ilmastoasioissa aktiivinen. Edellisessä mittauksessa näin ilmoitti tekevänsä lähes joka toinen vastaaja.

Omassa arjessa ollaan entistä valmiimpia tinkimään sähkönkäytöstä. Vastaajista 74 prosenttia on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2019 luku oli 62 prosenttia. 

Muuten kulutuskysymyksissä vastaukset eivät ole yhtä vihreitä kuin ennen. Entistä harvempi vastaaja kertoi vähentäneensä auton käyttöä ja siirtyneensä käyttämään entistä enemmän joukkoliikennettä. 

Päästöjä aiheuttavien elintarvikkeiden, kuten lihan tai maitotuotteiden, verotuksen kiristäminenkään ei saa samanlaista kannatusta kuin vuosi sitten. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä verotuksen kiristämisestä oli nyt 33 prosenttia vastaajista. Neljä vuotta sitten lukema oli 48 prosenttia.

Viime vuosien kriisit näkyvät

Sitran johtava asiantuntija Tuuli Hietaniemi sanoo, että tulokset ovat olosuhteisiin nähden melko hyvät. Edellinen ilmastobarometri toteutettiin ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja, joissa ilmastoteemat olivat aivan eri tavalla esillä kuin näissä vaaleissa tähän mennessä.

Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin hälyttävä raportti maapallon keskilämpötilan noususta nosti tuolloin ilmastokriisin keskusteluaiheiden kärkeen. Hietaniemen mielestä ihmisten asenteita selittävät viime vuosien useat kriisit.

– Ihmisillä on ollut hirveän paljon lautasellaan viimeisen neljän vuoden aikana eli edellisen barometrin tekemisen jälkeen. On ollut pandemiavuosia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja korkea inflaatio. Siitä huolimatta näin merkittävä osa suomalaisista haluaisi nähdä, että ilmastokriisin ratkaiseminen on hallitusohjelman kärkiteemojen joukossa, Hietaniemi sanoo.

Ilmastobarometriin haastateltiin 1 043 suomalaista. Tutkimuksen toteutti Kantar Public ja sen tilaajana oli Ilmastoviestinnän ohjausryhmä. 

Ryhmään kuuluvat muun muassa ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, VTT, Suomen Akatemia, Demos Helsinki, Sitra ja Opetushallitus. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.