Terveyskeskuslääkäreiden lyhyet työpestit rasittavat sekä potilaita että lääkäreitä. Asia käy ilmi laajasta kyselystä, jolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti terveyskeskusten työjärjestelyitä.
Lääkärit työskentelevät samassa terveyskeskuksessa lyhimmillään vain joitakin kuukausia.
– Tämä on hoidon jatkuvuuden kannalta erittäin hankalaa ja rassaa sekä potilaita että lääkäreitä, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Vesa Syrjä.
Lyhyitä työjaksoja selittää se, että varsinkin suurten järjestäjien terveysasemilla on huomattavan paljon lääkäreitä, joiden koulutus on kesken.
Liki puolet terveysasemien lääkäreistä on lääkärikoulutuksen eri vaiheissa.
Tuhat uutta lääkäriä vastaanottoihin?
Nyt saadut tulokset kertovat, että noin puolet terveyskeskusten lääkäreiden työajasta kuluu varsinaiseen potilaiden vastaanottoon. Lisäksi työaikaa vie esimerkiksi reseptien uusiminen, lausunnot sekä kouluterveydenhuolto ja neuvolatyö.
– Vastaanottoon käytettyä aikaa ei voi kovin paljon kasvattaa terveyskeskuslääkärin työn vetovoiman kärsimättä. Monipuolinen työnkuva on lääkärin näkökulmasta vetovoimatekijä, painottaa THL:n ylilääkäri Anu Niemi.
Jos suunnitellun tuhannen uuden lääkärin työpaikoiksi tulisivat vastaanotot, asia pitää Niemen mukaan tehdä kestävällä tavalla niin, että työnkuvat ovat mahdollisimman monipuoliset.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkäreillä on mahdollisuus tutkimus- ja kehittämistyöhön,
Ulkoistuksessa isoja alueellisia eroja
Suomalaisista kahdeksan prosenttia asuu seudulla, jossa perusterveydenhuollon palvelut on ulkoistettu.
– Tämä osuus on noussut viime vuosina, vuonna 2015 lukema oli hieman yli viisi prosenttia. Syynä ulkoistamiseen on usein se, ettei lääkäreitä ole saatu palkattua, Syrjä sanoo.
Kyselyn perusteella terveysasemien ulkoistuksissa on lisäksi suuria alueellisia eroja. Suurimmat ulkoistukset on tehty Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, jossa lähes 90 prosenttia ihmisistä asuu ulkoistettujen terveysasemien alueella.