Noin neljä viidestä suhtautuu myönteisesti poliittisten ja yhteiskunnallisten mielipidekyselyiden ulottamiseen myös ikäihmisiin, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselytutkimuksesta.
Vastaajista 78 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että kaikilla äänioikeutetuilla pitäisi iästä riippumatta olla mahdollisuus osallistua poliittisiin ja yhteiskunnallisiin mielipidetutkimuksiin.
Yhteiskunnallisissa ja poliittisissa tutkimuksissa 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat ikäryhmät suljetaan usein pois, vaikka tulosten sanotaan tutkimuksissa koskevan koko aikuisväestöä.
Vuoden 2022 lopulla Suomessa vakinaisesti asuvista henkilöistä hieman alle kuusi prosenttia oli 80-vuotiaita ja sitä vanhempia, selviää Tilastokeskuksen tilastoista.
Äänestysikäisistä heidän osuutensa oli yli seitsemän prosenttia.
Ikääntyneimmät kyselyyn vastanneet suhtautuivat mielipidekyselyiden yläikärajan nostamiseen suotuisimmin. 70–79-vuotiaista kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia kannatti yläikärajan nostoa.
Myös nuoremmissa ikäluokissa enemmistö suhtautui myönteisesti ajatukseen.
Lue myös: Vanhuus ei tee lapseksi – ”Aikuinen ihminen päättää itse, kenen kanssa asuu, ja kenen kanssa hänellä on seksisuhde”
Äänestysikärajan laskemista vastusti selvä enemmistö
Kyselytutkimuksen vastaajista 59 prosenttia vastusti poliittisten ja yhteiskunnallisten mielipidekyselyiden alaikärajan laskemista 16 vuoteen.
Äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen vastusti vielä suurempi joukko vastaajista eli 73 prosenttia.
64 prosenttia vastaajista tyrmäsi väitteen, jonka mukaan ikäihmisiä olisi suojeltava "kaiken maailman turhilta mielipidekyselyiltä".
Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn toteutti Verian (entinen Kantar Public) verkkopaneelissaan 1.–7. joulukuuta. Tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta 18–79 täyttänyttä. Virhemarginaali koko aineiston tasolla on alle kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.