Dosentti Teppo Järvisen mielestä ennaltaehkäisevällä lääkityksellä ei ole niin suurta vaikutusta murtumien vähenemiseen, että niitä tulisi kustantaa verovaroin. Hänen mukaansa on olemassa riski, että hoitosuosituksia laativien lääkäreiden sidokset lääkeyhtiöihin vaikuttavat nykyiseen hoitoon.
Dosentti Teppo Järvinen painottaa Studio55.fi-ohjelmassa, että osteoporoosi ei ole oikeastaan sairaus, vaan riski sairastua. Osteoporoosissa luun mineraalipitoisuus vähenee, mikä altistaa murtumille.
– Tyypillinen "osteoporootikko" on vähän yli 50-vuotias pieniluinen nainen, Järvinen kuvailee.
– Täytyy muistaa, että jos mietitään erilaisia riskitekijöitä, niin kaatuminen kaikkein suurin riskitekijä sille, että saa murtuman. Osteoporoosi on vaan nostettu ykkösriskitekijäksi keskustelussa.
Vaikka osteoporoosi kasvattaa murtuman suhteellista riskiä, joidenkin tutkimusten mukaan vain 15 prosenttia murtumista sattuu niille, joilla on osteoporoosi. Siitä huolimatta monille riskiryhmään kuuluville määrätään murtumia ennalta ehkäisevää lääkitystä.
Järvinen on sitä mieltä, että siihen nähden, miten kallista lääkkeiden kustantaminen verovaroista on, liian harva saa lääkkeestä avun.
– Tehokkaimmillaankin 300 potilaan täytyy syödä lääkitystä yksi vuosi, jotta yksi murtuma saadaan ehkäistyksi, Järvinen paljastaa.
Järvinen ei halua syyttää yksittäisiä lääkäreitä siitä, että lääkereseptejä kirjoitetaan niin monelle murtumien riskiryhmään kuuluvalle. Vika on hänestä hoitosuosituksissa. Järvinen on kirjoittanut artikkelin, jossa suomii hoitosuositusten laatijoiden sidoksia lääkeyhtiöihin.
– Jos yhteisten rahojen päättäjillä ei missään muualla yhteiskunnassa saa olla sidonnaisuuksia asioihin, en pysty ymmärtämään, miksi lääkärit olisivat niin immuuneja rahan houkutuksille, että he voivat erottaa, mikä on sidonnaisuutta ja mikä ei.
– Olen todella jyrkästi sitä mieltä, että jos tehdään koko kansaa kattavia hoitosuosituksia, ei saa olla sidonnaisuuksia minnekään päin.