Huomenta Suomen keskiviikkoaamussa keskusteltiin turhien tautidiagnoosien tekemisestä sekä ylidiagnosoinnin seurauksista yhteiskunnalle. Paikalla olivat Kari Tikkinen, dosentti ja Suomen Akatemian kliininen tutkija Helsingin yliopistosta, tutkimusprofessori emerita Elina Hemminki sekä toiminnanjohtaja Kati Myllymäki Suomen Lääkäriliitosta.
Yllä olevalla videolla kerrotaan myös, millä keinoin asiantuntijoiden mukaan kukin meistä voi parhaiten pidentää elinikäänsä.
Ylidiagnosointi tarkoittaa, että todetaan tauti, joka ei olisi koskaan aiheuttanut oireita tai johtanut menehtymiseen.
Tikkisen arvion mukaan Suomessa kilpirauhasen ja eturauhasen syövistä jopa puolet näyttäisi olevan ylidiagnooseja.
Turhan diagnoosin myötä potilas voi saada tarpeettomia lääkkeitä ja hoitoja.
Kuormittaa myös hoitohenkilökuntaa
Hemminki näkee, että turhat diagnoosit kuormittavat myös lääkäreitä ja hoitajia.
– Hoitajat ja lääkärit on väsyneitä, kun on liikaa väkeä.
Hemmingin mukaan oikeasti sairaiden mahdollisuudet hyvään hoitoon heikkenevät.
Myllymäen mukaan ylidiagnooseihin on syynä myös vallitsevat asenteet.
Kaikista löytyy jotain
Myllymäen mukaan kenestä tahansa löytyy jotakin, jos otetaan riittävästi testejä.
– Vanha vitsihän on, että terve on ihminen, jota ei ole tutkittu tarpeeksi, Myllymäki totesi.
Ei hyväksytä vanhenemista
Myllymäki näkee ongelman johtuvan osittain myös kulttuuristamme.
– Ei hyväksytä sitä, että kun ihminen vanhenee, rapistuu, rypistyy, tulee kremppaa. Aina pitäisi olla jokin lääke tai joku temppu, että jos polvet kuluu tai niskaa kolottaa, niin ainakin fysioterapiaa ja särkylääkettä.
Myllymäen mukaan lääkärit, hoitajat, terveyspalvelutuottajat ja lääkefirmat ovat lähteneet tähän menoon mukaan.
– Kun kysyntää on, niin palveluja tarjotaan.