Terveysasemien hoitoonpääsyssä on valtavat erot.
Mittaustapana kunnat käyttävät lääkärivastaanottojen kolmatta vapaata aikaa. Esimerkiksi Espoossa ulkoistetulle Matinkylän terveysasemalle kolmas vapaa kiireetön lääkäriaika oli viime kuun lopussa heti seuraavana päivänä, kun osalla terveysasemista – Tapiola, Samaria, Iso Omena ja Kalajärvi – se oli 90 päivän päässä.
Ylipäätänsä kaupunkien ulkoistetut terveysasemat pärjäävät hoitoonpääsyssä huomattavasti paremmin kuin muut.
– Viime vuodelta meillä on satatuhatta käyntiä vähemmän kuin normaalisti. Se näkyy nyt niin, että patoutunutta kysyntää on, toteaa Espoon kaupungin perusturvajohtaja Sanna Svahn.
Korona selittää vain osan eroista
Samaan aikaan ulkoistetulla Matinkylän asemalla kolmas vapaa kiireettömän asian lääkäriaika löytyi huhtikuun lopussa seuraavalle päivälle. Matinkylän huhtikuussa koko kuukauden tasolla oltiin noin kolmessa päivässä.
Espoontorin palveluseteliasemilla kolmas vapaa kiireettömän hoidon lääkäriaika löytyi huhtikuussa viiden päivän päästä.
Korona selittää vain osan valtavista eroista.
– Kyllä ennen koronaakin on näkynyt, että ulkoistetuilla terveysasemilla saatavuus on parempi eli asiakkaat pääsevät nopeasti hoitoon. Uskoisin, että se on erityisesti kiinni siitä, että heidän toimintaprosessinsa ovat sellaisia, että asiakas pääsee heti hoitoon, Svahn arvioi.
Svahn kuitenkin kertoo, että kunnan oman tuotannon lääkäriin pääsee kyllä neljässä tai viidessä viikossa.
Tavoitteena jonoton terveydenhuolto
Matinkylässä löydetään monia syitä siihen, että jonot vetävät.
– Jatkuva kehitystyö koko henkilökunnan kanssa ja asiakkaan näkemys otetaan huomioon. Johdetaan tiedolla ja katsotaan, että kaikki, mitä tehdään, on vaikuttavia asioita ja asiakas hyötyy siitä. Ja tämän kaiken kehitystyön maalina on se, että meillä on jonoton terveydenhuolto, kertoo Terveyskeskus Mehiläinen Matinkylän vastaava lääkäri Wera Sinkkonen.
– Heti asiakkaan ensikontaktista ryhdytään miettimään, miten hän pääsee eteenpäin haasteensa kanssa. Hyvä yhteistyö auttaa myös siirtämään resursseja – jos esimerkiksi puhelintyö ruuhkautuu, mutta päivystyksessä on hiljaisempaa, pystymme siirtämään henkilökuntaa tekemään toinen toistemme töitä, Sinkkonen jatkaa.
Lisäksi Sinkkonen muistuttaa henkilökunnan viihtyvyyden merkityksestä.
– Teemme asiantuntijatyötä ja kouluttaudumme jatkuvasti. Näin saamme aikaiseksi sen, että henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä, samoin sairauspoissaolot. Lisäksi meillä on erinomainen digiklinikka. Meillä pääsee hoitoon jopa 24/7. Siellä on myös henkilökunnan työtä helpottavia oirekyselyitä.
Byrokratian vähentäminen vapauttaa resursseja
Sinkkonen mainitsee myös byrokratian.
– Minulle tärkeä asia on se, että byrokratia on mahdollisimman vähäistä. Että asiantuntijoiden työ olisi oikeasti sitä asiakas- ja potilastyötä, eikä työpäivä menisi erilaisten kaavakkeiden täyttämiseen.
Vastaava lääkäri kertoo myös "sparraamisen" tärkeydestä.
– Meillä on omat yksiköt, joiden kanssa kilpaillaan ja sparrataan toisia ja sitten on vielä tilaajan eli kunnan ja kaupungin yksiköt, joiden kanssa kilpaillaan ja yritetään toinen toistamme tsempata parempiin saavutuksiin.
Ulkoistu toimii myös Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella
Yhtä lailla Jyväskylässä neljä ulkoistettua asemaa vetää potilaita huomasti paremmin kuin muut. Jyväskylän jonotilanteen näkee täältä. Syiksi tilanteeseen kaupungissa on löydetty muun muassa korona ja lääkäripula.
Lahdessa terveysasemat on ulkoistettu Harjun terveydelle, joka on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys. Päijät-Hämeestä kerrotaan, että heillä lääkärin ensimmäinen vapaa kolmas aika on jo samana päivänä.
Myös Tampereella ulkoistettujen asemien hoitoonpääsy on selvästi parempaa kuin muilla. Kaupungin virastotalolla syiksi kerrotaan muun muassa ripeämpi digitalisaatio, paremmat palkat ja toimivampi johtaminen.
– Nämä erot ovat olleet olemassa jo ennen korona-aikaa, joten ei sitä meillä ainakaan sillä voi selittää, kertoo Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen.
Täältä löytyy Tampereen jonotilanne.
Yhteistyötä ei pidä vaikeuttaa
Uutta sote-uudistusta on kritisoitu siitä, että se hankaloittaisi yksityisten toimijoiden asemaa palvelutuotannossa. Esimerkiksi Espoossa on yhä epäselvää, mitä käsittelyssä olevan uudistuksen myötä nykyisille ulkoistussopimuksille pitää tehdä. Perusturvajohtajan viesti eduskuntaan on selkeä.
– Jos yhteistyötä yhdistysten, yritysten ja julkisen palvelutuotannon kanssa vaikeutetaan, kyllä silloin mennään taaksepäin, toteaa Svahn.
Espoon kaupungin perusturvajohtaja Sanna Svahn.
Moni on vaihtanut Matinkylään
Sinkkonen pitää eritahtista hoitoonpääsyä ongelmallisena.
– Eihän se ole oikeudenmukainen tilanne. Onneksi kaikilla on mahdollisuus vaihtaa terveysasemaa kunnan sisällä ja kuntarajojen yli.
Matinkylän Mehiläisen vastuulla on nyt noin 13 000 asiakasta. Kuukausitasolla Matinkylään vaihtaa noin 50 asiakasta.