Suomalaisen terveydenhuollon tasa-arvossa on korjaamista ja lääkekustannukset pitäisi saada alas, vaatii Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
Myllymäen mukaan kalliit lääkkeet ovat erityisesti vähävaraisille tekemätön paikka.
– Jos eläke on tonnin verran ja pitää maksaa vuokrat ja ruoat, niin se on aika kauhea tilanne jos joutuu miettimään, otanko ruokaa vai lääkkeet, Myllymäki totesi Uutisaamun haastattelussa.
Suomalaisten keskimääräinen eläke on 1 762 euroa kuukaudessa, mutta kolmannes jää alle 1 250 euron, selviää Eläketurvan tiedoista. Heistä enemmistö on naisia.
– Suomi on siinä mielessä erikoinen muihin Pohjoismaihin tai Britanniaan ja Ranskaan verrattuna, että täällä potilas joutuu itse kantamaan todella isosti taloudellisen vastuun lääkehoidoista.
Suomessa on käytössä niin sanottu lääkekatto Kela-korvattavissa lääkkeissä. Se on 605,13 euroa. Ennen tuon summan täyttymistä Kela-korvaus vaihtelee 40 prosentin peruskorvauksesta 65–100 prosentin erityiskorvauksiin. Jos erityiskorvaus on 100 prosenttia, niin omavastuu on 4,5 euroa per lääke per ostokerta.
Kun 605,13 euroa omavastuuosuus tulee täyteen, maksavat lääkkeet 2,5 euroa per lääke per ostokerta.
”Perusterveydenhuollon pitäisi olla maksuton”
Kun lääkärissä käynti maksaa ja lääkkeet usein vielä enemmän, niin kyse ei ole pelkästään taloudellisesta, vaan myös terveydellisestä ongelmasta.
Tilanne heikkenee jos on tilapäisesti tai pysyvästi poissa työelämästä.
– Meillä on epätasa-arvoinen tilanne. Jos on työterveyshuolto, niin perusterveydenhuolto on maksuton. Jos on terveyskeskuksen varassa, joutuu maksamaan. Tämä tasa-arvoasia pitäisi korvata. Perusterveydenhuollon pitäisi olla maksuton.
Maksut voivat johtaa vaikeisiin tilanteisiin. Myllymäen mukaan olisi ehdottomasti toivottavaa, että erityisesti kalliiden lääkkeiden hinta tulisi puheeksi jo lääkärin vastaanotolla.
– Aika ikävä potilaalle, jos hinta tulee shokkina apteekin tiskillä. Kaikki eivät kehtaa sanoa lääkärille, että en hakenut lääkkeitä, kun ei ollut rahaa.
– Suomalaisen on aika vaikea myöntää rahanpuutetta tai suoranaista köyhyyttä. On ihan oikeasti niin, että se asia pitäisi kysyä. Mutta sekin on vähän noloa, jos lääkäri epäilee, ettei minulla ole rahaa. Se on herkkä asia keskusteltavaksi.
Periaatteessa lääkkeisiin voi hakea avustusta Kelasta maksusitoumuksen muodossa. Myös seurakunnilta voi pyytää apua. Käytäntö voi kuitenkin olla toista.
– Varsinkin iäkkäämmät ihmiset eivät kehtaa pyytää sossusta tähän rahaa.
– Jos potilasturvallisuutta ja terveyseroja halutaan kaventaa, niin lääkekustannuksia pitää korjata.