MTV:n tiedot: Suomessa vuodessa 55 000 estettävissä olevaa sairaalahoitojaksoa – "Oikea luku voi olla jopa kymmenkertainen"

28:14img
Katso SOS-sarjan jakso, jossa terveydenhuollon professori arvioi sosiaaliturvan leikkausten lisäävän terveydenhuollon kuormitusta.
Julkaistu 20.06.2023 20:21
Toimittajan kuva

Joonas Lepistö

joonas.lepisto@mtv.fi

@LepistoJoonas

THLstä kerrotaan MTV:lle, että Suomessa on vuodessa 55 000 sairaalahoitojaksoa, jotka olisivat avohoidon keinoin vältettävissä.

Asiantuntijan mukaan todellinen luku voi olla kymmenkertainen, sillä muun muassa päihteiden aiheuttamia jaksoja ei ole toistaiseksi seurannassa.

– Tilanne on päässyt kroonistumaan niin, että menetettyjä elinvuosia kertyy paljon sen vuoksi, että ihmiset eivät pääse hoitoon ja osa hakeutuu viime hetkellä hoitoon, päivystysluontoisesti. Aikainen tunnistaminen sakkaa, toteaa THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto MTV Uutisten haastattelussa.

– Tämä luku 55 000 pitää sisällään lähinnä tietynlaisia sairauksia verenpaine, diabetes, hoitamattomia hammasasioita, tulehduksellisia asioita, joihin voitaisiin puuttua aikaisemmin eli niiden ei tarvitsisi ilmaantua tällaisessä tilanteessa, että hakeudutaan sitten vasta päivystykseen. 

Vuodessa yli 100 000 päihdehoitolaitosten asiakkaiden hoitopäivää

Pitää huomata, että lisäksi on myös elintapojen sosiaalisten ongelmien ja onnettomuuksien aiheuttamia päivystyksellisiä sairaalajaksoja. Seurannassa ei kuitenkaan ole mukana esimerkiksi sellaisia ongelmia, jotka aiheuttavat menetettyjä elinvuosia, kuten alkoholin vuoksi menetetyt elinvuodet. Jos nämä kaikki olisivat siinä luvussa mukana, niin tämä luku voisi jopa kymmenkertaistua.

Esimerkiksi, meillä on vuodessa yksistään yli 100 000 päihdehoitolaitosten asiakkaiden hoitopäivää. Yksi hoitopäivä maksaa muutamista satasista tuhansiin. Puhutaan aika suuren mittaluokan asioista.

"Ainakaan pienituloisten kohdalla laki ei toteudu"

Erot ovat suuret eri puolilla Suomea. Lain pitäisi kuitenkin kohdella ihmistä yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Toteutuuko laki?

– Näiden lukujen valossa ei toteudu, ainakaan pienituloisten henkilöiden kohdalla. Tästä kertoo se, että esimerkiksi Helsingin hyvinvointialueella vältettävissä olevat hoitojaksot ovat hieman laskeneet vuodesta 2020 vuoteen 2021, on kuitenkin vähävaraisten kohdalla tilanne heikentynyt. Eli pienituloinen joutuu Helsingissä vuonna 2021 todennäköisemmin päivystykselliseen sairaalahoitoon, kuin suurituloinen, vaikka tilanne olisi ollut vältettävissä avohoidon toimenpiteillä. 

Mikä on mennyt pieleen, että tällaiset luvut ovat mahdollisia? 

Aiemmin MTV:n SOS-ohjelmassa vieraillut professori Kristiina Patja kertoi siitä, että lääkärien työpanosta pitää saada muun muassa perusterveydenhuollossa paremmin hoitoonpääsyä ja terveyshyötyä lisäävään käyttöön. Nyt siis todella moni luisuu erikoissairaanhoitoon, vaikka jaksot olisivat vältettävissä. 

SOS - Save Our Sote

MTV:n juttusarjassa sote-aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan tärkeitä teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? 

Mikä on mennyt pieleen, että tällaiset luvut ovat mahdollisia? 

– Yksi havainto liittyy varhaiseen palvelutarpeen havaitsemiseen. Tunnistamista ei pitäisi tehdä pelkästään esimerkiksi silloin, kun ihminen ottaa yhteyttä vaikkapa terveyskeskukseen, vaan palvelutarve pitäisi kyetä tunnistamaan eri viranomaisissa: Kelassa, työvoimapalveluissa, terveydenhuollossa ja vaikkapa kotihoidossa. Mitä nopeammin palvelutarve havaitaan, sen paremmin siihen pystytään myös saamaan apua, Minna Kivipelto sanoo.

– Sosiaalihuoltoon voi tehdä huoli-ilmoituksen, joita on käytetty paljon ikäihmisten kohdalla. Huoli-ilmoitus pitää aina tarkistaa, joten se takaa aika hyvin, että asia selvitetään mahdollisimman pian.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

– Hyvinvointialueilla pitää tehostaa palvelutarpeen varhaista tunnistamista. Tunnistamista on nyt mahdollista tehdä esimerkiksi liikkuvien palvelujen yhteydessä, joita esimerkiksi SiunSote on kertonut tällä viikolla lisäävänsä palveluvalikkoonsa. Myös kotihoidossa nähdään tarpeita, joihin pitää puuttua. Työntekijöille tarvitaan kuitenkin koulutusta ja malleja, nämä eivät ole helppoja asioita, kertoo Kivipelto.

Kivipelto THL

THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto.

"Yksikin vaativa hoitojakso säästää jo esimerkiksi yhden hoitajan kuukausipalkan verran"

Minkä kokoluokan säästöt tässä olisi mahdollista saada aikaan? 

– Euroista on vaikea puhua, mutta jos ottaa huomioon, että esimerkisi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimus maksoi 24 000 euroa tai vaikean tapaturman aiheuttaman vamman leikkaushoito yli 23 000 euroa, niin kyllähän yksikin vaativa hoitojakso säästää jo esimerkiksi yhden hoitajan kuukausipalkan verran, sanoo Minna Kivipelto. 

Lääkärilehdessä tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan hukkaan menee jopa 175 000 elinvuotta joka vuosi.

"Pienituloisilla yli 10 kertaa enemmän alkoholin käytön vuoksi menetettyjä elinvuosia"

Entä miltä näyttää eriarvoisuuden tilanne väestössä ja mistä se kertoo?

– Pienituloisilla on tosiaan parempituloisia enemmän vältettävissä olevia sairaanhoitojaksoja. Pienituloisilla on myös esimerkiksi yli 10 kertaa enemmän alkoholin käytön vuoksi menetettyjä elinvuosia, kuin hyvätuloisilla. Näitä ei kuitenkaan tosiaan ole mukana tuossa aiheettomien päivystyksellisten sairaalajaksojen laskennassa. Lisäksi alueelliset erot ovat huolestuttavia, THL:n Kivipelto sanoo.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä että myös muiden, kuin somaattisten sairauksien aiheuttamien vältettävissä olevien päivystysluonteisten sairaalajaksojen seurantaan tarvitaan indikaattori, jotta ongelman todellinen laajuus saadaan selville.

"Hallitusohjelmassa huolestuttavia heikennyksiä"

Onko uudessa hallitusohjelmassa eväitä, joilla tämä ongelma saadaan korjattua?

– Siellä on yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Siellä puhutaan paljon palvelujen parantamisesta, mutta kun sitä lukee tarkemmin, siellä ei oikeastaan mitään konkreettista tähän asiaan esitetä, Minna Kivipelto toteaa.

– Ainoat konkreettiset asiat ovat huolestuttavia. Siellä esimerkiksi poistetaan Kelan velvollisuus ohjata asiakas palvelutarpeen arvioon siinä tilanteessa, jossa hänen toimeentulotuen perusosaa alennetaan. Sehän on ollut yksi väylä, jolla palvelutarpeet tunnistetaan. 

– Lisäksi vuoden 2019 alusta astui voimaan lakimuutos, joka on mahdollistanut nuorten pääsyn ammatilliseen kuntoutukseen ilman sairautta tai vammaisdiagnoosia. Tämä nyt sitten perustaan. Eli heikennyksiä on, jotka hankaloittavat edelleen sitä, että tilanne voisi korjaantua, THL:n johtava tutkija sanoo.

Lue lisää: Professori MTV:lle: Sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset tulevat lisäämään terveydenhuollon kuormitusta entisestään

Ja vielä loppuun, miten tuo ”vältettävissä oleva” määritellään? 

– Vältettävä on siis sellainen, johon on olemassa mahdollinen hoito tai toimenpide, jolla sairaalajakso voidaan ehkäistä. Tällainen voisi olla esimerkiksi työttömille suunnattujen terveystarkastusten tekeminen, jossa verenpainetautia ja diabetesta seulotaan ennen kuin taudit vaativat kallista sairaalahoitoa, ehdottaa Kivipelto.

Tuoreimmat aiheesta

Terveydenhuolto