Hallitus päätti korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä asiakasmaksuja 150 miljoonalla eurolla vuoden alusta alkaen. Korotus on historiallisen suuri. Asiantuntijoiden mukaan terveyserot kasvavat.
Indeksi- ja erilliskorotus on yhteensä liki 30 prosenttia. Niin kutsuttu erilliskorotus koskee terveydenhuollon tasamaksuja. Niitä on kymmeniä.
– Tyypillisin on terveydenhuollon käyntimaksu, päivystysmaksu, poliklinikkamaksu, suun terveydenhuollon maksu ja niin edelleen, luettelee Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni.
2:06
Lääkärintodistus yli 50 euroa
Esimerkiksi lääkärikäynti maksaa jatkossa liki 20 ja päivystyskäynti 30 euroa. Lääkärintodistus nousee yli 50 euron. Sairaalan klinikkakäynti nousee kympillä - leikkaustoimenpiteet yli 30 eurolla. Tasokorotukset koskevat myös muun muassa tilapäistä kotisairaanhoitoa ja lyhytaikaista laitoshoitoa.
– Kyllä nämä ovat korkeimmat korotukset, mitä tässä maassa on ikinä tehty, kertoo Soste ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas.
– Korotus on aika iso. On arvioitu, että maksutulot nousevat jopa 150 miljoonaa euroa vuodessa. Se on jo aika merkittävä summa kuntien taloudessa. Kunnille tämä tuo liikkumavaraa jonkin verran. Ei tämä kuitenkaan kuntataloutta pelasta, jatkaa Tyni.
150 miljoonaa euroa tarkoittaa vajaata prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kun katsotaan kymmentä viime vuotta, kunnat ja kuntayhtymät ovat velkaantuneet keskimäärin noin miljardin vuodessa.
Kirpaisee paljon sairastavia ja eläkeläisiä
Päätös näkyy pienituloisen arjessa.
– Köyhien ja kipeiden arki vaikeutuu. Lisäksi sosiaaliturvaindeksit jäädytetään, matkakorvauksista leikataan ja lääkkeet kallistuvat. Monet näistä säästöpäätöksistä kohdistuu paljon sairastaviin ryhmiin. Terveyserot ja ihmisten välinen eriarvoisuus maassa kasvaa, Kiukas arvioi.
– Ei tämä ainakaan edistä terveyserojen kaventumista. Kyllä tämä ehkä aavistuksen lisää terveyserojen kasvua. Jotkut taudit tai sairaudet voivat pahentua, jos hoitoon ei hakeuduta ajoissa, sanoo Tyni.
Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on kaventaa ihmisten terveyseroja. Kiukaan mukaan tällaisiä päätöksiä tehtäessä ratkaisu olisi pitänyt siirtää sote-uudistuksen yhteyteen.
– Pahimmillaan köyhyys lisääntyy. Meillä on aika paljon tietoa siitä, että Suomessa on aika paljon ihmisiä, jotka valitsevat sen välillä, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Ei tämä ainakaan vähennä sitä ongelmaa, Kiukas jatkaa.
Toimeentulotukiasiakkaat huomioidaan – "kulut kasvavat"
Helpotuksiakin on. Korotukset eivät koske toimeentulotukiasiakkaita, sillä asiakasmaksut otetaan tukilaskelmassa huomioon. Lisäksi yleinen maksukatto ei juurikaan nouse.
– Esimerkkiasiakas, jota korotus erityisesti kirpaisee voisi olla eläkeläinen, pienituloinen eläkeläinen, Tyni kertoo.
– Hallitus on arvioinut, että toimeentulotukimenot lisääntyvät tämän päätöksen seurauksena. Monilla vanhoilla ihmisillä on valtava kynnys hakea toimeentulotukea. Se koetaan niin nöyryyttävänä. Tiedämme myös sen, että toimeentulotuen varassa on vaikea työllistyä. Toimeentulotuki nostaa työllistämiskynnystä, Sosten pääsihteeri sanoo.
Saattaa estää hoitoon hakeutumisen
Seuraukset saattavat heijastua myös potilasmäärissä.
– Kyllä eräät ammattihenkilöt ovat arvioineet, että tämä saattaa jopa estää hoitoon hakeutumisen joissakin tapauksissa, Kuntaliitosta kerrotaan.
Sote-asiakasmaksujen osuus kustannuksista oli vuonna 2015 noin 6,2 prosenttia. Uusi päätös nostaa osuuden noin 6,7 prosenttiin.
Kuntaliitossa on tiedossa kuntia, jotka eivät aio ottaa käyttöön uusia maksuja täysimääräisenä. Niitä on kuitenkin vain alle kymmenen.
– Kuntien strateginen linjaus on yleensä ollut, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon maksut peritään täysimääräisenä, Tyni tiivistää.