Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on perustamassa yhteisyritystä yksityisen toimijan kanssa tarkoituksena parantaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja. Kysyimme, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa.
Mitä yhteisyrityksellä tarkoitetaan?
Yhteisyritysmallissa julkinen toimija (hyvinvointiyhtymä) perustaa yksityisen terveydenhuoltoalan toimijan kanssa yrityksen, josta yhtymä omistaa 49 % ja yksityinen toimija 51 %. Omistussuhde mahdollistaa esimerkiksi yksityisen toimijan digipalveluiden käytön ilman erillistä kilpailutusprosessia.
Yhteisyritys on yksityinen, mutta hyvinvointiyhtymä on mukana päätöksenteossa, ja sopimusohjauksen sekä hallitustyöskentelyn kautta sillä säilyy määräysvalta tiettyihin asioihin. Malli mahdollistaa yhtymälle perinteistä ulkoistusta vahvemman ohjausmahdollisuuden ja läpinäkyvyyden. Samalla saadaan käyttöön yksityisen toimijan kehittämiä innovatiivisia toimintamalleja ja sähköisiä palveluita.
Voisiko yhtymän omistusosuus olla 51 % ja yksityisen toimijan 49 %?
Ei, jotta ei muodostu julkista hankintayksikköä.
Lue myös: Kuntaliitto kehottaa kuntia toimimaan eikä jäämään odottelemaan hallituksen sote-ratkaisuja – "Olisi tyhmää nyt odottaa"
Mitä muutoksella erityisesti tavoitellaan?
Ensisijaisesti tavoitellaan toimintavarmaa sote-keskusta, jonne pääsee kiireettömään hoitoon 7 vuorokaudessa ja jossa on mahdollista hyödyntää toimijan sähköisiä asiointipalveluita sekä muita ketterän kehittämisen kautta syntyviä toimintamalleja. Yhteisyrityksen kautta tavoitellaan myös merkittävää julkisen toimijan ohjausmahdollisuuden tehostumista verrattuna nykyisiin ulkoistuksiin.
Omistajien eli yhtymän ja yksityisen yrityksen yhteinen tavoite on, että yhteisyritys tuottaa asukkaille nykyistä paremmat palvelut, on hyvä työnantaja ja toimii taloudellisesti kannattavasti. Tavoitteisiin päästään taloudellisten voimavarojen viisaalla ja tarkoituksenmukaisella käytöllä.
Miksi palvelut tuotetaan mieluummin yhteisyrityksen kautta kuin itse?
Merkittävä osa avosairaanhoidosta on varsinkin Lahdessa hoidettu jo 15 vuoden ajan ulkoistettuna toimintana. Jos tuotanto palautettaisiin omaksi toiminnaksi, riskinä olisi, ettei saataisi rekrytoitua tarvittavaa henkilöstöä, etenkään lääkäreitä.
Myöskään yksityispuolella kehitettyjen valmiiden sähköisten palveluiden tai toimintamallien riittävän nopea käyttöönotto ei olisi mahdollista. Yhteisyrityksen muodostamisen jälkeen palvelutuotannosta olisi ulkoistettua suunnilleen sama osuus kuin nyt.
Miksi yhtymä ei ulkoista kerralla kaikkia Päijät-Hämeen sote-keskuksia?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on nyt käytössä monitoimijainen ja melko pirstaleinen malli. Koska on kyse laajasta kokonaisuudesta, ja halutaan sovittaa yhteen yksityisen ja julkisen toimijan parhaat käytännöt, on järkevää toteuttaa uudelleenjärjestely hallitusti vaiheittain.
Myös aikaa on niukasti, koska uusi toimintamalli on nykyisten ulkoistussopimusten päättymisen vuoksi otettava käyttöön 1.1.2021: kiinteiden toimipaikkojen uudistamisen lisäksi käyttöön otetaan digitaalinen palvelujärjestelmä. Sekä vaiheittain etenemiseen että kertaratkaisuun sisältyy riskejä. Valmistelun lähtökohtana on siirtyminen yhtenäiseen tuotantomalliin mahdollisimman pian.
Mitä tapahtuu palveluiden lakisääteiselle järjestämisvastuulle?
Järjestämisvastuu säilyy yhtymällä kuten tälläkin hetkellä. Kyse on ainoastaan uudesta tavasta tuottaa palveluita. Myöskään julkisia hallintotehtäviä tai julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä ei siirretä yhteisyritykselle.
Yhtymän muutosohjelmassa ei mainittu yhtiöittämismahdollisuutta. Haluttiinko asia salata päättäjiltä ja henkilöstöltä?
Muutosohjelman kärjessä 4 kehitetään strategisia palveluhankintoja. Sote-keskusmallin kehittäminen kärjessä 3 sisältää myös nykytoiminnan arvioinnin ja maakunnallisen palvelukokonaisuuden järjestämisen kehittämisen. Yhteisyritys on kumppanuuteen perustuva järjestämistapa, jolla turvataan maakunnallisen toimintamallin kehittyminen.
Valmisteluvaiheessa olevasta asiasta on keskusteltu työvaliokunnassa, erikseen kaikkien kunnanjohtajien kanssa sekä yhtymähallituksessa. Osassa kuntia asiasta on käyty myös alustavaa poliittista keskustelua. Lisäksi sote-keskuksen palvelutuotannon vaihtoehdoista on käyty laajaa keskustelua muutosohjelman 3 kärjen valmistelun ja toimeenpanon yhteydessä.
Muutosohjelma on julkinen dokumentti, ja yhtymän hallitus on sen hyväksynyt. Muutosohjelman valmistumisen yhteydessä on järjestetty julkinen sidosryhmätilaisuus, johon on kutsuttu yhteensä 800 henkilöä mukaan lukien kaikki yhtymän kuntien poliittiset päättäjät. Järjestöjen edustajat osallistuvat yhtymän eri toimielinten johtoryhmätyöskentelyyn, ja ovat olleet keskustelussa mukana.
Nyt käynnistetään kilpailutuksen valmisteluprosessi, ja hankintapäätös tehdään vasta, kun kilpailutus on toteutettu. Tänä aikana on myös mahdollista kuulla henkilöstöä ja sidosryhmiä. Jos yhtymän hallitus päättää edetä asian valmistelussa jatkuu keskustelu julkisena kaikilla foorumeilla.
Kuinka kuntayhtymän sana painaa, kun yksityisellä on enemmistöomistus? Miten varmistetaan, että pääomistaja todella kuuntelee vähemmistöosakasta?
Riittävä määräysvalta varmistetaan yhtiöjärjestyksellä, osakassopimuksella, palvelusopimusneuvotteluilla sekä yhtiön hallituksen kokoonpanolla. Määräenemmistösäädöksillä voidaan suojata myös vähemmistöosakasta.
Lisäksi yleiset yhdenvertaisuus- ja huolellisuusvelvoitteet velvoittavat yhteisyrityksen johtoa. Yhtymä tavoittelee yhteisyritys-mallilla vahvempaa ohjausmahdollisuutta kuin sillä on nykyisissä ulkoistuksissa.
Millaiseksi osakassopimus ja omistajuus muodostuvat? Voiko osakassopimuksen sisältö tulla luottamushenkilöiden tietoon ennen päätöksentekoa?
Keskeiset asiakirjat ovat osa normaalia päätöksentekoa. Osa saattaa olla salassa pidettävää sisältämiensä liikesalaisuuksien vuoksi.
Mistä yhteisyritys hankkii tarvitsemansa tukipalvelut?
Yhteisyritys hyödyntää soveltuvin osin yhtymän kliinisiä ja muita tukipalveluita.
Onko sopimuskumppanin valintakriteerinä yhteiskuntavastuullisuus ja kuinka muodostuvan yrityksen yhteiskuntavastuullisuutta raportoidaan?
Sopimuksessa voidaan määritellä kumppanin vastuullisuuteen liittyvät kriteerit. Suurimmilla yksityisillä terveyspalveluyrityksillä on verostrategia ja verojalanjäljen kuvaus, joissa esitetään läpinäkyvästi yhtiöiden verotukseen liittyvät linjaukset. Yhteisyritykselle voidaan laatia vastuullisuusohjelma ja -raportointi, joiden toteuttamiseen on olemassa selkeitä ohjeita ja malleja.
Muodostuuko tähän alueellinen monopoli ja oletetaanko tehokkuushyötyjä saavutettavan monopoliasemasta riippumatta?
Tavoitteena on yhtenäinen toimintatapa koko maakunnassa, ja tämä saavutetaan parhaiten, kun on pääsääntöisesti yksi tuottaja. Tuottamisessa hyödynnetään julkisen toimijan ja kumppanina olevan yksityisen parhaita käytäntöjä. Yhtymän konserniohjauksella varmistetaan tuottavuuden kehittyminen jatkossakin.
Yhteisyrityksen pitää olla kilpailukykyinen valtakunnallisesti tarkasteltuna. Hallituksen ja omistajien tehtävänä on määritellä yhteisyrityksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, joiden avulla tavoitellaan haluttua hinta- ja laatutasoa.
(Artikkeli jatkuu videon alla)
3:35
Kuntaliiton Minna Karhunen kertoo, mitä hän ajattelee Päijät-Hämeen mallista sekä sote-uudistuksen työstä.
Kuinka isosta muutoksesta on kyse?
Muutos on melko suuri ja edellyttää vahvaa ja määrätietoista johtamista sekä henkilöstön ja kuntalaisten aktiivista osallistumista.
Onko tämä säästöhanke, entä heikkenevätkö palvelut?
Kokonaisuutta suunnitellaan kuntayhtymän talouden mahdollistamassa raamissa. Erityisiä säästöjä tällä ei haeta, vaan tavoitteena on toimintavarmuus, palveluiden vahvistaminen sekä laadun kehittäminen.
Mitä aluetta yhteisyritys palvelee?
Alkuvaiheessa yhteisyritys vastaa peruspalveluiden tuottamisesta Lahdessa, Nastolassa ja Kärkölässä eli yhteensä hiukan yli 124 000 asukkaalle. Myöhemmin toiminnan on tarkoitus laajeta maakunnalliseksi.
Muuttuuko sote-keskustoiminta Lahti-vetoiseksi?
Ei muutu, vaan tavoitteena on maakunnallisesti yhtenäinen malli. Kaikilla yhtymälle peruspalvelunsa siirtäneillä kunnilla on mahdollisuus päästä mukaan hankintaan. Muutoksen johtamisen kannalta on tarkoituksenmukaista vaiheistaa hankinta.
Entä sitooko esityksessä mainittu aie laajentaa mallia Lahden ja Kärkölän ulkopuolelle liikaa yhtymän käsiä jo tässä vaiheessa?
Yhtymä ei sitoudu nyt tehtävällä hankinnalla laajentamaan toimintamallia tai tekemään laajennusta tietyssä aikataulussa. Näistä seikoista tehdään eri päätökset myöhemmin.
Miten hyvinvointiyhtymän ja Hartolan neuvotteluissa olevan sopimuksen käy?
Valmistelu jatkuu alkuperäisen suunnitelman pohjalta. Jos suunnitelma ei toteudu, palataan muihin esillä olleisiin toteutusvaihtoehtoihin.
Miten sopimusten muiden yritysten kanssa käy?
Tällä hankinnalla ei ole suoraa vaikutusta yhtymän muiden toimintojen (kuten kuvantaminen) ostopalveluihin.
Miksi yhtymän hallitus ei päätä vasta valmistelun aloituksesta, vaan esityslistatekstissä mainitaan jo kilpailutuksen käynnistäminen?
Kyse on valmistelun aloittamisesta. Hankinta toteutetaan neuvotteluhankintana. Tämä tarkoittaa, että pitää valmistella kriteerit ja päästä neuvottelemaan palvelun sisällöstä tarjoajien kanssa palvelun sisällön määrittämiseksi. Tämä koskee erityisesti digipalveluja.
Mikä on hankintaprosessin tarkka aikataulu? Milloin yhtymäkokous käsittelee asiaa?
Tavoiteaikataulu on, että yhtymäkokous päättää asiasta kesäkuussa 2020.
Miten turvataan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio?
Integraatiotyön jatkaminen on ehdottoman tärkeää, ja sitä on mahdollista jopa vahvistaa, koska sote-keskustoiminta olisi nykyistä vahvemmin yhtymän ohjauksessa ja sekä toimintatavat että keskeiset tietojärjestelmätkin olisivat nykyistä yhtenevämmät.
Erityispalveluiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön liittyvät pelisäännöt sovitaan yhtymän ja yhteisyrityksen välisillä palvelusopimuksilla, ja periaatelinjaukset voidaan kirjata osakassopimukseen.
Miten ennalta ehkäisevä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö toteutuu?
Terveyden edistäminen ja hyte-työ kuuluvat myös sote-keskusten tehtäviin. Yhtymän muutosohjelman kärki 2 sisältää hyte-työn kehittämisen sotessa.
Miten varmistetaan, että erikoissairaanhoidon kulut pysyvät kurissa?
Kustannusten kasvu on saatava maakunnan taloudellisen kantokyvyn mukaiseksi siten, että samalla turvataan riittävän laadukkaat ja tarvetta vastaavat palvelut mahdollisimman oikeudenmukaisesti koko maakunnassa.
Peruspalveluiden vahvistaminen ei automaattisesti hillitse erityispalveluiden kustannuksia, mutta parempi sote-keskuspalveluiden saatavuus sekä omahoidon ja digipalveluiden mahdollistamien kevyempien hoitomuotojen lisäys luovat edellytykset maltillisemmalle kustannuskehitykselle.
Mitä tietojärjestelmiä yhteisyrityksessä käytetään? Miten varmistetaan tietojen liikkumisen sujuvuus?
Yhtymän asiakas- ja potilastietojärjestelmä on tarkoitus yhtenäistää siltä osin, kun siinä on edelleen vaihtelua. Omat tietojärjestelmät muodostavat jatkossakin rungon toiminnalle, mitä kautta varmistetaan tietojen siirtymisen sujuvuus.
Samanaikaisesti on tarkoituksenmukaista hyödyntää yksityisen toimijan osaamista ja jo olemassa olevia sovelluksia ennen kaikkea asiakas- ja potilasrajapinnan digityökaluissa (mm. ajanvaraus, yhteydensaantikanavat, etäpalvelut, omahoitotyökalut).
Onko tämä palveluiden toteutustapa hallitusohjelman mukainen?
Kyllä, hallitusohjelma korostaa nimenomaan sote-keskusten toiminnallista kehittämistä. Viime kuukausina perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru on painottanut alueellisesti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja sekä palvelujen tuotannon kehittämistä.
Miten uudistus suhtautuu sosiaali- ja terveydenhuollon rajoituslakiin?
Yhteisyritystä koskevaan sopimukseen kirjataan rajoituslain edellyttämä irtisanomisehto.
Miksi yhtymä ei odota sote-uudistuksen toteutumista ja uutta lainsäädäntöä?
Nykyiset ulkoistussopimukset päättyvät, ja joku ratkaisu palvelutuotannosta on välttämätöntä tehdä. Yhtymä voi toimia vain voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, eikä jäädä odottamaan mahdollisesti vuosien päästä voimaan tulevaa lainsäädäntöä. Myöskään hoitoon pääsyä odottava potilas ei voi odottaa loputtomiin.
Onko yhtymän esityksen laillisuus varmaa?
Esitys on nykyisen lainsäädännön mukainen. Tulevia säännöksiä ja perustuslakivaliokunnan lausuntojen suhdetta niihin ei ole mahdollista arvioida ennakkoon.
Mitä toimintoja perustettava yhteisyritys tuottaa?
Yhteisyritys tuottaa avosairaanhoidon eli lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut, suun terveydenhuollon palveluita, perustasoiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, fysioterapeutin suoravastaanottopalveluita sekä eräitä sosiaalipalveluita lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa.
Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat osa sote-keskustoimintaa, mutta ne eivät kuuluu yhteisyrityksen tehtäviin. Yhtymä järjestää muista palvelutoiminnoistaan palveluita sote-keskusten yhteyteen siten, että ne ovat asiakkaan ja potilaan kannalta sujuvasti saatavilla.
Muuttuvatko asiakkaan maksamat maksut yhteisyrityksen hoitamissa toimipisteissä?
Eivät muutu. Kaikissa yhtymän järjestämisvastuulla olevissa toimipisteissä peritään samat asiakasmaksuasetukseen ja hallituksen päätöksiin perustuvat asiakasmaksut.
Mitä tapahtuu yhtymän nykyiselle näissä palveluissa työskentelevälle henkilöstölle?
Yhtymän työntekijät siirtyvät perustettavan yrityksen työntekijöiksi liikkeenluovutuksen kautta.
Minkä työehtosopimuksen piiriin henkilöstö siirtyy?
Liikkeenluovutushetkellä voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia noudatetaan niiden voimassa olon ajan. Tämän jälkeen työnantaja päättää, mitä työehtosopimusta jatkossa noudatetaan. Virkasuhteet eivät kuitenkaan siirry yhtiöön, vaan virkasuhteissa olevien kanssa solmitaan vastaavantasoinen työsuhde.
Onko yhteisyrityksen yhtenä tarkoituksena vaihtaa työehtosopimusta joiltakin hinnoitteluehdoiltaan työnantajanäkökulmasta edullisempaan?
Palkkavertailussa on hyvä huomioida, että työehtosopimusten palkat ovat vähimmäispalkkoja. Palkoista sovitaan työnantajakohtaisesti. Tämä ei siis ole välttämättä säästökeino.
On myös otettava huomioon, että palkan lisäksi henkilöstön rekrytointiin, motivointiin ja vaihtuvuuteen vaikuttavat muutkin asiat, esimerkiksi palkitseminen ja muut työnantajakuvaan liittyvät asiat. Paikallista sopimista kannattaa myös hyödyntää työehtosopimusten lisäksi.
Miten uudistuksessa näkyy henkilöstön arvostus ja onko henkilöstön mielipidettä kuultu?
Henkilöstön halu työskennellä yksityisellä ja julkisella jakautuu hyvin tasaisesti. Yhtymässä avautuu jatkuvasti uusia tehtäviä erilaisissa toiminnoissa, joten henkilöstö voi myös halutessaan hakea yhtymän avoinna olevia tehtäviä. Näin on toimittu onnistuneesti aiemmissakin rakenneuudistuksissa, mikä osoittaa työnantajalta henkilöstölähtöistä toimintaa.
Tämä asia on käsitelty yt-lain edellyttämien periaatteiden mukaisesti. Julkisen ja yksityisen yhteistyö voi antaa sote-ammattilaisille nykyistä laajemmat mahdollisuudet löytää kulloisenkin elämäntilanteen mukainen työsuhde. Liikkeenluovutustilanteissa on erityisen tärkeää käydä läpi henkilöstön kanssa, mikä tosiasiallisesti muuttuu.
Miten henkilöstö otetaan mukaan uudistuksen valmisteluun? Henkilöstö osallistuu muutoksen suunnitteluun. Yhtymän muutosohjelma sisältää sote-keskustoimintamallin kehittämisen. Tämä on myös maan hallituksen kärkitavoite. Muutosohjelmassa toteutetaan henkilöstöä osallistava kehittämishanke, joka koskee myös yhteisyritykselle siirtyvän toiminnan henkilöstöä.
Uuden järjestämistavan käyttöönotto on kiinteä osa kehittämishanketta. Hankkeelle perustetaan erillinen henkilöstöryhmä seuraamaan muutosta.
Miten henkilöstön koulutukset järjestellään?
Yhteisyrityksen osalta ei ole estettä järjestää nykyisen kaltaisia koulutusputkia yhtymän omassa tuotannossa oleviin erikoissairaanhoidon yksiköihin, perhekeskuksen neuvoloihin tai kuntouttaviin sairaaloihin. Sama koskee esimerkiksi yleislääketieteen koulutukseen kuuluvaa päivystystoiminnan koulutusta, mitä voidaan jatkossakin antaa Akuutti24:n puitteissa.
Valmistelutyön yhteydessä käydään tarkemmat neuvottelut kouluttavien yliopistojen kanssa siitä, millä järjestelyllä avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan liittyvä koulutus voidaan toteuttaa julkisen ja yksityisen toimijan yhteisyrityksessä.
Lähde: PHHYKY