Psykologien arvioiden mukaan seitsemän prosenttia ihmisistä ei suostu lainkaan matkustamaan lentokoneella.
Noin 20 prosenttia kärsii jonkinasteisista lentopelon oireista, kuten sydämentykytyksestä, hermostuneisuudesta, unottomuudesta ennen matkaa, mahavaivoista ja käsien hikoilusta.
Finnairin koulutuspäällikkö Riikka Saarelan mukaan lentopelkoisten määrä lisääntyy entisestään isojen lento-onnettomuuksien jälkeen.
– Se on "ihan selvä juttu", vaikkei asiasta tilastoja olekaan. Silloin myös ihmiset, jotka eivät ole aiemmin olleet lentopelkoisia, huolestuvat lentämisestä.
Saarelan mukaan huolestumisen taustalla ovat medioissa paljon esillä olevat suuronnettomuudet, joita ihmiset seuraavat.
– Lentäminen mietityttää ja puhuttaa ihmisten keskuudessa, eikä kaikilla välttämättä ole tiedossaan oikeita faktoja lentämisestä. Useimmiten matkustajien lentopelko laantuu, kun onnettomuuksista on kulunut tarpeeksi aikaa.
Fobiat korostuvat taivaalla
Lentämisen turva- ja palvelukoulutuksesta vastaavan Saarelan mukaan yleisin syy lentopelkoon on kontrollinen menettämisen pelko.
– Lentäessä matkustaja on lentäjän armoilla, eikä se sovi kaikille.
Usein lentopelkoisia vaivaa myös epätietoisuus.
– Matkustajia saattaa ihmetyttää esimerkiksi se, kuinka lentokone pysyy ilmassa tai mistä lennon aikana kuuluvat äänet tulevat. Usein jo pelkän faktatiedon kertominen auttaa, Saarela kertoo.
Myös ahdas tila ja kummalliset matka-ajat lietsovat pelkoa entisestään. Lisäksi muut fobiat, kuten ahtaanpaikankammo ja korkeanpaikankammo korostuvat.
– Lentopelkoisen kannattaa valita käytävapaikka, jossa on väljempi istua. Kannattaa myös välttää alkoholia, sillä se vain peittää pelon oireet, ja ne voivat toistua seuraavalla lennolla, Saarela sanoo.
Hänen mukaansa lennon aikana on tärkeä pystyä rentoutumaan ilman alkoholia.
– Esimerkiksi hyvä kirja tai musiikki helpottavat saamaan ajatukset pois lentämisestä.
Lentopelko hallintaan turvakurssilla
Lentopelkoisille järjestään lentomatkustajan turvakursseja, joissa annetaan lisätietoja lentämisen turvallisuudesta.
Riikka Saarelan mukaan kursseille tulee "aivan kaikenlaisia" matkustajia.
– Esimerkiksi pienten lasten äidit ovat voineet alkaa pelätä lapsen syntymän jälkeen, että heille itselleen sattuu jotain lennon aikana.
Turvakurssilla lentopelkoa käsitellään monelta eri kantilta. Lento käydään läpi vaihe vaiheelta kokeneiden lentäjien ja lentoemäntien kanssa. Psykologi puolestaan opettaa muun muassa erilaisia tapoja rentoutua lennon aikana.
– Kurssilla kohdataan paljon lentämistä, vaikka kurssilla ei lennetäkään. Kurssilaiset käyvät lentokoneessa ja simulaattorissa, joiden avulla lentopelkoa käsitellään.
Ennen kurssille osallistumista jokaiselta kysytään sen hetkinen pelkokerroin.
– Usein kurssin jälkeen saamme palautetta, että kurssilaisen pelko joko väheni huomattavasti tai poistui kokonaan, Saarela sanoo.
Hän muistuttaa, että myös lentoemäntiä koulutetaan lentopelkoisten matkustajien kohtaamiseen.
– Lentopelkoinen matkustaja voi kertoa lentopelostaan jo lennolle ilmoittautuessaan tai viimeistään lentokoneen henkilökunnalle. Tällöin lentoemännät huomioivat matkustajaa enemmän, viettävät hänen kanssaan aikaa ja antavat psykologista tukea lennon aikana.
Saarelan mukaan pelko kannattaa kohdata ja miettiä, mistä se johtuu.
– Koneen henkilökunta kertoo mielellään lentoon liittyvistä tapahtumista ja mieltä askarruttavista asioista, kuten kolahduksista ja äkillisistä turvavyön merkkivaloista.