Suomessa tapahtui kymmenen vuotta sitten ennennäkemätön ja täysin poikkeuksellinen rikos, joka yllätti kokeneet poliisitkin.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 15. syyskuuta 2018. MTV Uutiset julkaisee artikkelin uudestaan, sillä tänään on tullut kuluneeksi tasan 10 vuotta siitä, kun turkulaismies tunnusti siepanneensa Herlinin suvun perijättären.
Turkulainen 44-vuotias mies sieppasi 26-vuotiaan Herlinin teollisuussuvun perijättären toukokuussa 2009 ja piti naista vankinaan lähes kolme viikkoa. Mies tuomittiin yhdeksän vuoden vankeuteen.
Turkulaismies sieppasi naisen tämän kotoa keskiviikkona 27. toukokuuta 2009 Helsingin Töölöstä. Mies soitti naiselle etukäteen ja esittäytyi postinkantajaksi. Mies kertoi tuovansa naiselle paketin, joka tämän pitäisi kuitata.
Mies meni töölöläiseen kerrostaloon itse rakentamansa suuren puulaatikon kanssa. Mies oli kuitenkin tehnyt mittavirheen, eikä laatikko mahtunut talon hissiin. Hän joutui kuljettamaan laatikon nokkakärryillä portaita pitkin neljänteen kerrokseen.
Nuori nainen avasi oven pahaa aavistamattomana ja lähetin asuun pukeutunut mies kävi heti eteisessä naisen kimppuun. Mies huumasi naisen eetterillä ja sulki hänet laatikkoon.
Mies kuljetti naisen laatikossa kadulla odottaneeseen pakettiautoon ja ajoi Turkuun.
Turusta mies oli ostanut vasta valmistuneesta kerrostalosta asunnon, jonne hän vei naisen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Asunnon olohuoneeseen mies oli rakentanut äänieristetyn, vuorivillalla vuoratun pienen kopin.
Nainen joutui sen vangiksi 17 vuorokaudeksi.
Uhkaavia viestejä
Omaiset huolestuivat nopeasti naisesta, koska häneen ei saatu yhteyttä. Naisen puhelin mykistyi pian katoamisen jälkeen.
Perhe teki naisesta katoamisilmoituksen poliisille lauantaina 30. toukokuuta.
Pian tämän jälkeen, maanantaina 1. kesäkuuta, naisen vanhemmat saivat tuntemattomasta lähteestä englanninkielisen sähköpostin, jossa kerrottiin, että heidän tyttärensä oli kaapattu.
Kadonneen henkilön juttuna alkanut tutkinta muuttui rikostutkinnaksi.
– Kiristyskirjeissä omaisille kerrottiin, että nainen on otettu panttivangiksi ja kuljetettu maasta pois. Kaikki viestit oli kirjoitettu koneella ja englanniksi. Ne olivat uhkaavan sävyisiä ja niissä vaadittiin lunnaita, jutun tutkinnanjohtajana toiminut, silloinen Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön rikosylikomisario Juha Rautaheimo kertoo.
Viesteissä omaisilta vaadittiin kahdeksan miljoonaa euroa lunnasrahoja.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tutkinta pysyi salassa
Uhkaavia sähköposteja ehti tulla kaksi ennen kuin poliisi perusti torstaina 4. kesäkuuta ison tutkintaorganisaation juttua tutkimaan. Mukana oli parhaimmillaan parisataa poliisia. Tutkinnan nimeksi tuli "Operaatio ullakko".
Koko juttu pysyi julkisuudelta pimennossa niin kauan, kunnes nainen saatiin turvaan. Vaikka operaatio oli erittäin iso, se ei vuotanut julkisuuteen.
– Sitä sopii edelleen ihmetellä, että tutkinta pysyi pimennossa. Salassapitoa ei vannotettu sen kummemmin poliiseille, mutta kaikki, jotka olivat jutussa mukana, ymmärsivät, että kyse oli sen laatuisesta jutusta, että se ei saanut levitä.
– Tietenkin periaatteellisesti oli sovittu, että asia on niin kova ja arkaluontoinen, että siitä ei puhuta, Rautaheimo kertoo.
Sieppaajan amatöörivirhe
Tutkintaa tehtiin kiivaasti ja tekijää pyrittiin saamaan selville monin eri keinoin.
Samaan aikaan omaisille tuli edelleen kiristysviestejä, joissa heitä kiellettiin sotkemasta poliisia juttuun.
Sähköpostiviestien liitteenä oli aina kuva naisesta päivän lehden kanssa. Vaikka tekijä antoi ymmärtää olevansa ulkomaalainen, nainen oli kuvissa joka kerta suomalaisen iltapäivälehden kanssa.
– Se oli aika amatöörivirhe häneltä, Rautaheimo sanoo.
Kirjeet oli kuitenkin suunniteltu tarkoin etukäteen.
– Ne olivat sen sävyisiä, että poliisi päätteli isomman organisaation olevan jutun taustalla. Poliisi lähti siitä, että teon takana on järjestäytynyt kansainvälinen rikollisryhmä, joka on valmis käyttämään väkivaltaa.
Myöhemmin poliisin päätelmä osoittautui totaalisen vääräksi, kun selvisi, että teosta oli vastuussa yksi ainoa ihminen – nelikymppinen perheenisä ja lakimies Turusta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Jäljet viittasivat Turkuun
Poikkeuksellisen tutkinnan aikana poliisilla oli käytettävissään kaikki mahdolliset tutkintamenetelmät. Pakkokeinoja pystyttiin käyttämään nopeasti. Tutkinnassa televalvonnalla oli myös suuri merkitys.
– Jo alkuvaiheessa kaikki jäljet viittasivat Turun suuntaan. Löysimme esimerkiksi maaliskuussa hankitun prepaid-liittymän ostopaikan ja tuota liittymää oli käytetty näihin viesteihin. Samassa yhteydessä oli ostettu myös kolme muuta liittymää, joihin kohdistettiin valvontaa, Rautaheimo kertoo.
Liittymät johtivat poliisin omalta osaltaan myöhemmin jutun ratkaisuun.
Mies lähetti kaikki sähköpostiviestit eri paikoista, suojaamattomista wlan-verkoista.
– Hän käytti julkisia ja toisten ihmisten verkkoja hyväkseen, joten niiden kautta oli kauhean vaikea päästä eteenpäin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Käytti äidin verkkoa
Sieppaaja käytti myös oman äitinsä wlan-verkkoa tämän tietämättä. Sieltä miehen nimi putkahti ensimmäisen kerran poliisin tietoon.
– Äiti ei tiennyt asiasta eikä hän osannut kertoa poliisille mitään. Hän pyysi kysymään asiasta pojaltaan. Olimme puhelimitse yhteydessä tähän poikaan, eli tekijään, mutta miehen taustassa ei ollut mitään epäilyttävää, Rautaheimo kertoo.
Mikään puhelussa ei herättänyt poliisin epäilystä.
Vasta myöhemmin monet merkit alkoivat osoittaa uudelleen samaisen miehen suuntaan.
Uhrille karmivat olosuhteet
Vankeusaikana mies kävi päivittäin naisen luona asunnolla.
Naisella oli kuumassa ja ahtaassa kopissa kuivakäymälä ja televisio sekä lehtiä. Mies raotti kerran päivässä koppia sen verran, että hän sai annettua naiselle ruokaa ja juomista.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Mies piti aina päässään kypärähattua ja laskettelulaseja, kun hän oli katsekontaktissa naisen kanssa, jotta tämä ei voinut tunnistaa häntä.
Nainen pysyi television välityksellä perillä siitä, mikä päivä ja kellonaika oli. Television avulla hän osasi myös päätellä olevansa jossakin Turun seudulla. Mitään muuta hän ei tiennyt.
Käräjäoikeus totesi myöhemmin tuomiossaan, että naisen olosuhteet olivat epäinhimilliset ja aiheuttivat uhrille fyysistä kärsimystä. Poliisi on samaa mieltä.
– Nainen selvisi äärimmäisen hyvin siitä, että hän vietti 17 vuorokautta siinä kopissa tietämättä missä hän on ja pääseekö sieltä pois. Aika lailla vahva ihminen siinä täytyy olla, Rautaheimo sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Rahat painoivat yli 30 kiloa
Samaan aikaan kun poliisin tutkinta jatkui kiivaana, omaiset valmistelivat lunnasrahoja sieppaajalle.
Rahojen luovuttamisesta sovittiin viesteillä. Mies määräsi luovutuspaikaksi Turun keskustassa sijaitsevan kiinteistön sisäpihan.
Kahdeksan miljoonaa euroa toimitettiin sieppaajalle perjantaina 12. kesäkuuta 2009.
– Rahoista viisi miljoonaa euroa oli 500 euron seteleinä, kaksi miljoonaa 200 euron seteleinä ja yksi miljoona 100 euron seteleinä. Ne painoivat yhteensä yli 30 kiloa, Rautaheimo kertoo.
Poliisi tarkkaili läheltä
Naisen perhe järjesteli rahat eikä poliisikaan tiedä, miten he saivat järjestymään niin nopeasti kahdeksan miljoonaa euroa käteisenä.
Sieppaaja ei tiennyt poliisin olevan mukana kuviossa, mutta tosiasiassa poliisi tarkkaili tilannetta läheltä, kun mies haki rahat.
Poliisit olivat piilossa rappusten takana pihalla, kun turkulaismies lastasi rahat polkupyörän peräkärryyn ja tankoon.
Miestä ei kuitenkaan lähdetty seuraamaan, vaan hänen annettiin häipyä rauhassa rahojen kanssa.
– Hän oli tietyllä tavalla seurannassa, mutta emme voineet seurata häntä rahojen luovutuksen jälkeen. Jouduimme toimimaan varovasti, koska panttivankia ei ollut vielä saatu takaisin, Rautaheimo perustelee.
Ratkaiseva virhe
Sieppaaja sai vaatimansa rahat, mutta hän teki poistuttuaan virheen, joka oli hänen kiinniottonsa kannalta ratkaiseva.
Mies oli ripustanut yhden rahoja sisältäneen muovikassin pyöränsä ohjaustankoon.
Rahojen luovutuspaikalta mies ajoi polkupyörällä viereiseen Louhen parkkihalliin, missä hänellä oli auto odottamassa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Parkkihallin alamäessä muovikassi jäi pyörän pinnojen väliin ja osa kassissa olleista rahoista levisi parkkihalliin.
Mies ei jäänyt nostamaan niitä, mutta merkittävä rahasumma herätti huomiota. Ohikulkijat keräilivät rahoja ja ilmoittivat niistä poliisille.
– Siinä homma lähti lipeämään ja hänelle tuli pieni paniikki, kun kaikki ei mennytkään, kuten oli suunniteltu. Louhen parkkihallin valvontakameroista saatiin kuvia, ja pystyimme näkemään, että siinä toimi vain yksi henkilö, Rautaheimo kertoo.
Sieppaaja lastasi rahat autoon ja kävi vaihtamassa vaatteensa parkkihallin yläpuolella sijaitsevan lääkäriaseman vessassa.
Sen jälkeen hän lähti piilottamaan saalistaan.
Mies löytyi sieppauskopista
Rahojen luovuttamisen jälkeen miehellä piti kiirettä. Hän piilotti rahat salkuissa ja muovilaatikoissa yhteensä 13 eri kätköön, joista osa oli maastossa.
Sen jälkeen hän kävi viemässä nuoren naisen metsään Ruskon Vahtoon noin puolen tunnin ajomatkan päähän Turusta.
Naisen omaisille hän lähetti viestillä paikan koordinaatit.
Uhri löydettiin metsästä fyysisesti vahingoittumattomana lauantaina 13. kesäkuuta hieman puolenyön jälkeen.
Samana iltana poliisille selvisi sieppaajan henkilöllisyys.
– Lopussa nämä aikanaan löydetyt teleliittymät yhdistyivät pakettiautoon, joka yhdistyi tähän mieheen. Yksi liittymistä aktivoitui, jonka jälkeen pääsimme varmuudella miehen jäljille. Totesimme, että pakettiauto oli ollut tutkinnassa esillä ja pakettiauton omistaja oli sama mies, jota olimme jututtaneet aiemmin, Rautaheimo kertoo.
Muutama tunti tämän jälkeen, lauantaina aamuyöstä, poliisi meni miehen omistamaan asuntoon Turussa. Sieppaaja löytyi nukkumasta rakentamastaan sieppauskopista ja hänet otettiin kiinni.
Asunnosta löytyi myös runsaasti tavaroita, jotka liittyivät sieppaukseen.
Poliisi löysi sieppausasunnosta salkun, jossa oli noin puoli miljoonaa euroa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Toteutti sieppauksen yksin
Tutkinnassa selvisi, että turkulaismies suunnitteli ja toteutti tekonsa yksin.
44-vuotias mies asui vaimonsa ja lastensa kanssa toisaalla Turun seudulla, eikä miehen perhe tiennyt mitään hänen ostamastaan asunnosta saati hänen teostaan.
Puolisolle miehen teko oli sen verran suuri sokki, että avioero seurasi pian sieppauksen julkitulon jälkeen.
Kuulusteluissa mies kertoi aluksi erikoisia tarinoita.
– Hän väitti teon taustalla olevan venäläisiä ja hän puhui kauheista filmeistä, joita hänelle oli näytetty. Myöhemmin hän tunnusti tehneensä teon yksin, Rautaheimo sanoo.
Poliisi löysi rahat
Rahojen sijaintia mies ei kuitenkaan suostunut paljastamaan. Poliisi sai ne selville itse.
– Löysimme yhden muistitikun, joka onnistuttiin avaamaan, ja sieltä löytyi kolmen maastokätkön koordinaatit. Kaikki rahat löytyivät, vain 400 euroa jäi kateisiin.
Poliisin mukaan mies oli suunnitellut tekonsa erittäin tarkasti.
– Hän teki vain muutaman pienen virheen, jotka paljastivat hänet. Ilman niitä virheitä hän olisi ehkä jäänyt kiinni myöhemmin, mutta nyt palaset loksahtivat kohdalleen heti.
Rahoista annettiin vääriä selityksiä
Tutkinnan aikana kesäkuun alussa Kiikalan lentokenttä suljettiin neljäksi päiväksi ja ilmatilan käyttöä rajoitettiin Turun ja Helsingin välisellä alueella.
Julkisuuteen kerrottiin, että kyse oli poliisin ja puolustusvoimien salaisesta harjoituksesta.
Poliisi ei edelleenkään paljasta kaikkia käyttämiään tutkintamenetelmiä, mutta lentokentän sulkeminen liittyi tarkkailuun ilmasta käsin.
Poliisi joutui myös valehtelemaan toimittajille loppuvaiheessa tutkintaa. Kun sadan euron setelit levisivät Louhen parkkihalliin, niistä levisi tietoa myös eri medioiden toimitukseen.
Poliisi selitti rahoja epämääräisesti eikä kertonut totuutta siitä, mistä rahat olivat peräisin.
Rautaheimon mukaan poliisi joutui turvautumaan erikoisiin selityksiin jutun luonteen takia.
– Se oli täysin poikkeuksellinen rikos. Meillä ei ollut koskaan tapahtunut mitään tällaista Suomessa. Se oli aivan ainutlaatuinen, uniikki tapaus.
Julkisuuteen poliisi tiedotti sieppauksesta vasta sen jälkeen, kun uhri oli pelastettu ja epäilty mies saatu kiinni.
Uhri oli tärkeä apu
Esitutkinnan aikana poliisi teki tiivistä yhteistyötä siepatun naisen ja hänen perheensä kanssa.
– Saimme kaiken mahdollisen avun ja tuen heiltä. Meillä oli molemminpuolinen luottamus heidän kanssaan, Rautaheimo kuvailee.
Sieppauksen uhri oli tärkeä apu poliisille.
– Hän oli hyvin tärkeä henkilö prosessin kannalta, koska hän oli ainoa, joka pystyi kertomaan vankeusajasta.
Juttu eteni Helsingin käräjäoikeuteen syksyllä 2009. Oikeus lähetti miehen mielentilatutkimukseen, jonka mukaan hän oli syyntakeinen ja täydessä ymmärryksessä tekohetkellä.
Teon ainoa motiivi oli raha. Mies suunnitteli tekoaan pitkään ja suunnitteluvaiheessa hän pohti eri vaihtoehtoja, kenet hän voisi kidnapata. Melko nopeasti hän päätyi Herlinin suvun perijättäreen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vaihtoi sukunimensä
Maaliskuussa 2010 käräjäoikeus tuomitsi miehen muun muassa panttivangin ottamisesta, törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta yhdeksän vuoden vankeuteen.
Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan uhrilleen ja tämän vanhemmille korvauksia yhteensä yli 100 000 euroa.
Mies ei valittanut tuomiostaan, joten se jäi voimaan. Hän vapautui koevapauteen syksyllä 2013.
Vapautumisensa jälkeen mies vaihtoi sukunimensä. Uusi nimi herätti ihmetystä, sillä se muistuttaa hänen tekemäänsä sieppausta.