Laihduttaja-Marjo: Ulkopuolisten kommentit antavat lisäpotkua

Marjo Kohvakka
Marjo Kohvakka
Julkaistu 21.04.2012 15:00

Studio55.fissä seurataan kevään ajan yhteensä kymmenen yli viisikymppisen laihdutusurakkaa. Marjo Kohvakka kertoo nyt päiväkirjassaan kokemuksiaan laihdutustaipaleen puolivälistä.

Hyvä Päiväkirja!

Viikot 14–15/-12

Tässä jaksossa on siis olleet ensimmäiset juhlapyhät, siis oikeastaan 1/3 on ollut yhtä juhlaa.

En ole retkahtanut mässäilemään, mutta parhaat palat olen tietenkin tarjoilusta napsinut, ja ajatuksella että, "perunaa saa arkenakin". Mistään en ole jäänyt paitsi. Leivonnaiset olen kuitannut: "sokeri , rasva ja vehnäjauho ei voi olla muuta kuin hyvää, tuskin sitä nyt tarvitsen".

Ensimmäiset muurinpohjaletut on paisteltu auringossa, ja se merkitsee sitä, että kesä lähenee uhkaavasti. Niissä sokeri, rasva ja vehnäjauho maistuvat myöskin hyvältä. Mutta kohtuudella!

Pitkäaikaisen energiavajeen aiheuttama hälytyskellojen kalina havahdutti hieman nostamaan energiatasoa. Runsas ulkoilu vaatii enemmän energiaa, ja sen kroppa ilmoittaa hontelolla ololla, joka korjaantuu hallitusti lisäämällä energiaa ja ottamalla pienen vitamiinikuurin. Muutenkin kevätaika verottaa vitamiineja rankasti, joten nyt jos koskaan tarvitaan lisävoimaa purkista.

En ole aivan vakuuttunut runsaan (liiallisen) veden juonnin eduista. Vähennän sitä tarkoituksella. Jos latkii litratolkulla vettä, on tilalle saatava suoloja tai tuollainen heikko olo saattaa nopeasti yllättää.

Ulkopuolisten huomauttelut ulkomuodon muutoksista antavat jälleen lisäpotkua ja uskoa projektin onnistumiseen. Laihduttajan liittolainen no 1., on saumuri, jolla kurautat sujuvasti vaatteista sentin sieltä, toisen täältä, lopullisesti pois. Uusien aika on vasta kun ollaan tavoitteessa.

Pohdintaa:

Edelleen opettelen säännöllisyyttä ruokailussa. Kun energiamäärän oppii jakamaan vaikka 4–5 samansuuruiseen erään, pysyy vireys- ja verensokeritaso hyvänä. Jos jättää päivällä kokonaan syömättä, se takuuvarmasti aiheuttaa hallitsemattoman kaaoksen päivällisellä.

Jos ajattelee 1 500 kcal energiamäärää jaettuna vaikka 5 yhtä suureen osaan, saa syödä todella hyvät annokset. Suurin ongelma painon kehittymisessä ei ole ruokapöydässä syöty ruoka vaan välillä napsitut keksit, kahvipullat, sokerijuomat, karkit, sipsit, oluet ja makkarat. Näistä saattaa päivänmittaan kertyä toinen mokoma energiaa, ja se yleensä jää sitten nahan alle.

Liikunta:

Sitä samaa kuin tähänkin asti: ulkoilua, ei rehkimistä. Vaa'alla hyppimistä, mittanauhan venyttelyä.

Aktiiviliikunta on aloittamista vaille valmis.

Ongelmia?

Eipä juuri. Ainoa ongelma oli juhlapyhinä, kun erehtyi jättämään näkyville vaikkapa suklaamunia tai leivonnaisia työpöydälle. Kaikki oli siivottava kaappeihin. Kun sen ruuan näkee, niin aivot alkavat vaatimaan maistamista, käsi sujahtaa aukinaiseen keksipakettiin salaman nopeudella, aivot eivät ehdi tajuamaan liikettä, mutta kun sitä ei näe, niin kaikki on hyvin.

Siis kaikki välipalat pois näkyvistä. Hedelmiä voi olla pöydällä.

Tavoitteessa! –6 kg

Aikaa asettamaani –12 kg tavoitteeseen on 11 vk.

Tarkoittaa että, joka viikko tästä lähtien, olisi pudotettava n 500 g!

Tuntien oman aineenvaihduntani se ei tule onnistumaan, ellen lisää liikuntaa!

Nyt on löysät otettu nopeasti pois, mutta loppu hienosäätö on jo työn takana.

Saas nyt nähdä. Elän toivossa että kun illat tästä valkenevat, niin saan ahterini hilattua baanalle ja näin ollen kaikki olisi vielä mahdollista. Ihan hirveän kauan ei ole varaa miettiä, sillä eihän tänne ole tultu periksi antamaan. Ei ole tapana!

T. Marjo

Lue myös Marjon aiempia kertomuksia laihduttamisesta:

Marjo on ikuinen painonvartija: Jouduin toteamaan, että olen oikeasti lihava

Flow vaihtui arkiseen puurtamiseen

Näin sain aivan tavalliset ainekset maistuvimmiksi

Nämä syyt aiheuttivat lihomiseni

Tutustu Maikkarin Keventäjät-palveluun...

Tuoreimmat aiheesta

Studio55