Finanssivalvonta nostaa asunnonvaihtajien lainakattoa 85 prosentista 90 prosenttiin. Uutisaamussa vierailleet asiantuntijat Sara Mella ja Timo Metsola eivät pidä nostoa merkittävänä keinona koronan asuntokauppaan aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.
Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella ei usko, että viiden prosentin korotus itsessään lisäisi asuntokauppoja.
– Se joihin tämä voi vaikuttaa, on nuoret lapsiperheet. Tämän avulla he pystyisivät ostamaan itselleen sopivamman asunnon, hän kertoo.
Vuokraturva-Myyntiturvan toimitusjohtaja Timo Metsolan mukaan korotettu lainakatto voi olla apuna myös nimenomaan niille, jotka muuttavat pienemmiltä paikkakunnilta kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.
– Paikallinen vanhasta asunnosta saatava hintataso saattaa olla hyvinkin alhainen verrattaessa, minkä vuoksi korkeammasta lainakatosta voi olla hyötyä.
Hän muistuttaa kuitenkin harkitsemaan tarkkaan lainanottoa.
– Oli se lainakatto sitten 85 tai 90 prosenttia, on kyse erittäin kovasta lainoitusasteesta, hän painottaa.
Lue myös: Fiva palauttaa asuntolainojen lainakaton 90 prosenttiin – tavoitteena tukea asuntomarkkinoiden toimintaa koronakriisin keskellä
"Talouskriisi ja ongelmia on vielä edessä"
Lainakaton nostamisen on toivottu elvyttävän koronan takia hyytynyttä asuntokauppaa. Metsola ei kuitenkaan usko sen tekevän suurta muutosta.
– Asuntokauppa on monen tekijän summa. Lainakaton nostaminen voi tietyissä tilanteissa helpottaa, mutta vain tietyissä, hän kertoo.
– Ymmärrän kyllä tavoitteen, sillä onhan korona luonut paineita. Keväällä on nähty niiaus ja palautuminen kesällä, mutta tiedämme, että talouskriisi ja ongelmia on vielä edessä.
Metsola myös muistuttaa, että lainakatto on suhteellisen uusi asia, sillä se asetettiin ensimmäistä kertaa asunnonvaihtajille vasta vuonna 2016.
Lainakatto myös oli myös alunperin 90 prosenttia, josta se laskettiin 85 prosenttiin pari vuotta myöhemmin.