Etujärjestöt odottavat uuden kriisinhallinnan tapaturmalain korjaavan rauhanturvaajien kuntoutuksessa olevat puutteet.
Puheenjohtaja Timo Heikkinen Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat -järjestöstä kertoo, että nyt apua hakiessa törmää usein ongelmiin, koska nykyinen sotilastapaturmalaki ei tunne tilanteita, joihin kansainvälisissä tehtävissä voi joutua.
Hän kertoo esimerkkinä tilanteen, jossa rauhanturvaaja vammautui ajettuaan autolla miinaan.
– Vakuutuskäsittelijä oli kysynyt, voivatko nämä kaikki vammat muka olla peräisin miinasta.
Uuden lain valmistelun yhteydessä Valtiokonttorin virkamiehet ovat vierailleet muun muassa Afganistanissa ja Irakissa, missä suomalaisia rauhanturvaajia on ollut kriisinhallintatehtävissä, Rauhanturvaajaliitosta kerrotaan. Heikkinen uskoo, että tämän ansiosta palveluolosuhteet otetaan uudessa laissa paremmin huomioon.
Traumojen hoito paranee
Kriisinhallinnan tapaturmalaki etenee pian eduskunnan käsittelyyn, ja sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) otti lain keväällä uudelleen käsittelyyn, koska piti sitä puutteellisena.
Esimerkiksi psykososiaalisen tuen on uudessa laissa tarkoitus ulottua pidemmälle palveluksen jälkeiseen aikaan.
Timo Heikkisen mielestä tämä on välttämätöntä, koska henkiset traumat tulevat esiin usein vasta viiveellä. Hän tietää tapauksia, joissa traumaperäinen stressihäiriö on puhjennut vasta 30 vuoden jälkeen palveluksesta.
Heikkinen pitää myös tärkeänä, että uuteen lakiin tulee kohta ryhmäkuntoutuksista. Hän pitää vertaistukea rauhanturvaajien kuntoutumisessa ensiarvoisen tärkeänä.
Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan Paavo Kiljusen mukaan laki on välttämätön, jotta kriisinhallinta voi ylipäätään toimia.
– Toimiva tapaturmalaki on edellytys myös rekrytoinneille tulevaisuudessa.
Sunnuntaina vietettiin kansainvälistä YK:n rauhanturvaajien päivää. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun suomalaiset osallistuivat ensimmäistä kertaa rauhanturvaoperaatioon Suezilla.