Kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden on määrä päästä korvausasioissa yhdenveroiseen asemaan.
Laki kriiseissä vammautuneiden korvauksista koskisi toteutuessaan sotilaallisten tehtävien lisäksi myös siviilikriisinhallintaa.
Uudessa laissa otetaan myös erityisolosuhteet aiempaa paremmin huomioon. Kriisitehtävistä palaaville tulee myös mahdollisuus psykososiaaliseen tukeen.
– Esimerkiksi Frontexin rajavartijat ja Afganistanissa palvelevat poliisit ovat siviilejä, joilla on samat riskit kuin sotilailla, kertoo lakiuudistuksen tarvetta hallitusneuvos Mika Mänttäri sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Laki on tulossa eduskuntaan ensi kuun lopulla, ja sen on määrä tulla voimaan ensi heinäkuussa.
Jo nyt Laitilan terveyskoti on kuntouttanut Rauhanturvaajaliiton ja sponsoreiden varoin kriisihallintatehtävissä olleita jo neljällä kurssilla. Tänä vuonna se sai Valtiokonttorin rahoittajaksi erityisjärjestelyin.
– Sotilastapaturmalaki ei ole ollut selkeä kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden kuntoutuksen korvausasioissa, sanoo Laitilan terveyskodin johtaja Eero Kuisma.
Hän toivoo, että lain myötä kuntoutukseen saadaan jatkuvuutta. Tavoite on, että kuntoutuksella saataisiin vammautunut työelämään.
Vammaisten veteraanien asioita ajavan Vaikeasti korvattavat ry:n puheenjohtaja Timo Heikkinen haluaa uuden lain lisäksi asetusta syy-seuraussuhteiden kriteereistä.
Hänen mukaansa trauma voi puhjeta jopa 30 vuoden jälkeen. Silloin syy-seuraussuhteiden diagnosointi on vaikeampaa.