Rauhanturvaajat valmistellaan henkisesti hyvin tehtäviensä kohtaamiseen, mutta jälkipuinnissa on yhä parantamisen varaa, todetaan Huomenta Suomen keskustelussa.
Rauhanturvaajat tuntevat heikosti heille tarjottavia henkisen tuen palveluita, sotilasdiakonina ja -pappina muun muassa Afganistanin Golanin kukkuloilla ja Libanonissa toiminut Teuvo V. Riikonen toteaa.
Sotilaat saattavat Riikosesta ajatella, että he pääsevät pahasta paikasta nopeasti yli.
– Varsinkin nuoremmilla sotilailla on machokulttuuria.
Lue lisää: Suomalainen Dmitro näki Ukrainassa nuoren pojan palavan tankissa: "Viha ja kosto auttavat"
Yksi haaste on myös piillyt hänen mukaansa edellisten vuosikymmenten aikana Puolustusvoimain johtamiskulttuurissa.
– Mitä korkeammalla tasolla asiaa vähätellään, sitä enemmän se vaikuttaa alaspäin. Tämän seurauksena meidän poliittinen järjestelmämmekään ei ole aina tiennyt, millaisissa olosuhteissa suomalaiset sotilaat ovat.
Vertaistuki tärkeää
Suomen Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelin vastaanotti viime vuonna ennätykselliset 203 puhelua, joista 48 puhelussa soittaja ohjattiin hoidon piiriin.
Liiton vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen kertoo, että linjalla keskustellaan operaatiokokemuksista.
– Kokemukset tulevat jostakin syystä pintaan myöhemmin, usein jopa vuosikymmeniä myöhemmin.
Aiheita ovat lisäksi muun muassa yksinäisyys, mielenterveysasiat ja päihteet.
– Kaikkein tärkeintä on se, että veteraanit ja heidän läheisensä pääsevät keskustelemaan vertaisensa kanssa eli ihmisen, jolla on samantyyppisiä kokemuksia, Ryhänen sanoo.
17:38
Tukijärjestelmä tälle vuosikymmenelle
Veteraanien tukemista pyritään parantamaan Ryhäsen mukaan hallitusohjelmassa perustamalla erityinen Kriisinhallintaveteraanikeskus.
– Tämä on se seuraava askel, joka tulisi ottaa mahdollisimman pian.
Keskuksen perustamiselle on korvamerkitty hallitusohjelmassa 250 000 euroa.
– Sillä ehkä päästään alkuun. Se on hyvä, jos päästään alkuun, koska siitä pystyään sitten kehittämään, Ryhänen toteaa.
Tuen tarpeen ilmetessä Riikosen mukaan ensimmäinen askel on asiasta puhuminen.
– Lisäksi ammatilliseen apuun on suhtauduttava sillä tavalla, että se voi auttaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi erikoisjoukkojen sotilaat suhtautuvat epäillen ammattiauttajiin, joilla ei ole kokemusta samanlaisista olosuhteista.
– Se on sama logiikka kuin, että pitäisi olla lehmä, jotta tietää maidon olevan hapanta.
Ukrainassa taistelleet suomalaiset eivät ole veteraaneja
Ryhäsen mukaan Suomi on määritellyt kriisinhallintatehtävissä palvelleille veteraanistatuksen.
Toisessa asemassa ovat esimerkiksi Ukrainassa taistelevat suomalaiset vapaaehtoiset, joille ei hänen mukaansa tällä hetkellä tarjota veteraanipalveluita.
– Täytyy muistaa, että hehän ovat lähteneet Ukrainaan ja tehneet Ukrainan kanssa jonkinlaisen sopimuksen, kuinka he siellä toimivat, Ryhänen sanoo.
Mikäli vapaaehtoistaistelijoille haluttaisiin tarjota veteraanitukea, siitä pitäisi hänen mukaansa keskustella valtiollisella tasolla.
– Sieltä pitäisi määritellä esimerkiksi Ukrainan ja Suomen väliset toimintatavat ja tehtävänjaot.