Luonnossa liikkuja on voinut törmätä talvikoloistaan maan pinnalle kangenneisiin kyykäärmeisiin Etelä-Suomessa jo muutaman viikon ajan. Vuosia kyiden elämää seuranneen luontokuvaajan Lisse Tarnasen mukaan käärmeiden kevätpuuhat ovat alkaneet viime vuosina poikkeuksellisen aikaisin.
Tarnanen kertoo, että perinteisesti kyyt ovat ilmestyneet metsiin maaliskuun loppupuolella. Tänä vuonna hän on kuitenkin ehtinyt bongaamaan jo noin viitisentoista kyykoirasta. Koiraat pullahtavat pintaan joitain viikkoja naaraita aiemmin.
– Viime vuosina ensimmäiset ovat tulleet jo 10. päivän paikkeilla. On luontaisestikin niin sanottuja varhaisia paikkoja, mistä ne punkevat ensimmäisenä ja myöhäisiä paikkoja, mistä kyyt tulevat viimeisenä. Viime vuosien aikana ajankohdat ovat kuitenkin selvästi varhaistuneet.
Kyiden ennenaikaisen aktivoitumisen taustalla ovat Tarnasen mukaan todennäköisesti ”oudot”, eli vähälumiset ja leudot talvet.
– Lämpöhän siinä ratkaisee. Kun kyyt horrostavat maan alla ja tulee vähänkin lämmintä, niin lämmönmuutos tihkuu alaspäin.
– Vielä viitisen vuotta sitten kuvasimme kyitä usein niin, että ne olivat hangella. Sellaisia kuvia ei ole juurikaan viime vuosina saanut, kun ei ole ollut hankia siitä huolimatta, että kyyt ovat olleet hereillä tavallista aiemmin.
Valpas kyykaksikko Lisse Tarnasen kuvaamana.
"Ai se on tuommoinen"
Monelle kulkijalle kevätauringossa leppoisasti lämmittelevä kyy saattaa olla kauhistuttava näky. Vaikka kyy puree harvoin ja purema on hengenvaarallinen sitäkin harvemmin, Tarnanen suosittelee, että etenkin koiranomistajat välttävät metsissä mönkimistä käärmeiden heräillessä.
– Kun kyyt tulevat maasta esiin, tilastollinen todennäköisyys kohtaamiselle on suuri, kun niitä on pienellä alueella suuria määriä.
– Vihaviestejä kirjoitellaan, kun omalle rakkaalle lemmikille on käynyt jotain, vaikka olisi itse sen vienyt sinne metsään.
Kaikesta huolimatta Tarnanen pitää kyitä suhteellisen harmittomina luontokappaleina.
– Minullekin sanottiin pienenä, että käärmeet ovat hirveän vaarallisia. Ajattelin, että ne on kivitalon kokoisia. Arvaa hämmästystä, kun näin ensimmäisen kyyn – ai että se on tuommoinen, nainen nauraa.
– Toiveena on, että ihmiset oppisivat hyväksymään ne osana Suomen luontoa.