Rahoitusta, hybridivaikuttamista, sotaharjoituksia ja jopa valtiotason syytöksiä vallankaappausyrityksistä. Balkanilla on käynnissä todella erikoinen näytelmä, jossa länsi ja Venäjä taistelevat kovin keinoin vallasta.
Useiden raporttien mukaan Venäjä on selvästi lisännyt hybridivaikuttamista Balkanin maissa usein eri tavoin. Nyt lännen pitää yrittää saada asemansa takaisin, sanoo Naton apulaispääsihteeri Alejando Alvargonzález MTV Uutisten haastattelussa.
Länsi-Balkanin valtapeli roihahti täyteen liekkiin viimeistään helmikuussa, kun Montenegron erikoissyyttäjä syytti Venäjän yrittävän tehdä vallankaappausta Montenegrossa.
– Meillä on todisteita että venäläisnationalistit ovat vallankaappausyrityksen takana, ja että mukana on tahoja myös Venäjän valtiosta, arvioi erikoissyyttäjä Milivoje Katnic.
Saman syytöksen toistivat myöhemmin myös useat muut Montenegron poliitikot, muun muassa entinen pääministeri Milo Djukanovic.
Venäjä tyrmää väitteet
Montenegron viranomaiset olivat aiemmin epäilleet, että salajuoneen on ollut kytköksissä 25 ihmistä, joista useimmat ovat serbejä. Salaliittolaiset pyrkivät viranomaisten mukaan saamaan vallan Montenegron parlamentissa ja estämään maan Nato-jäsenyyden.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tyrmäsi syytökset tuoreeltaan.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov pitää Montenegrossa esitettyjä syytöksiä täysin perusteettomina.
– Tämä on osa perustelemattomien syytöksien ketjua maatamme vastaan, mukaan lukien hakkerointisyytökset melkein koko länsimaailmaa vastaan, puuttuminen vaaleihin useimmissa länsimaissa, Trumpin ja Venäjän tiedustelupalveluiden salatut yhteydet ja niin edespäin. Missään näissä väitteissä ei ole yhtään faktaa tukenaan, Lavrov sanoi tiedotustilaisuudessaan.
Sanasota on joka tapauksessa viimeisin esimerkki siitä, että länsi ja Venäjä käyvät nyt kovaa taistoa vallasta Länsi-Balkanilla.
Suomessa vieraillut Naton apulaispääsihteeri Alejando Alvargonzález myöntää MTV Uutisille, että tilanne Balkanilla on erikoinen.
– On totta, että käynnissä on aika erikoista toimintaa, ja ilmapiiri jota luodaan eräissä maissa ei ole vain haastava vaan suorastaan vaarallinen. Tämä menee pidemmälle kuin mitä luulimme. Ja siihen on puututtava, Alvargonzález toteaa.
Venäjän vaikutusvalta lisääntyy
Nato on yhtäkkiä herännyt siihen, että lännen keskittyessä muihin ongelmiin Balkan on liukumassa Venäjän syliin. Esimerkkejä on niin Serbiasta, Kosovosta, Bosniasta kuin Montenegrostakin.
Kun ensimmäinen suora juna saapui Belgradista Kosovon Mitrovicaan tammikuussa, sen kyljissä luki kahdellakymmenelläyhdellä kielellä "Kosovo on Serbiaa". Juna oli tilattu Venäjältä.
Venäjä päätti hiljattain maksaa neuvostoaikaiset velkansa Bosnialle. Nämä 125 miljoonaa dollaria on useissa länsimaissa tulkittu suoraksi tueksi serbitasavallan venäläismieliselle johdolle.
Myös sotilaallisia yhteyksiä on. Serbia ja Venäjä ovat järjestäneet muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia, viimeksi marraskuussa, jolloin Venäjä, Valko-Venäjä ja Serbia järjestivät Slaavien Veljeys -nimisen harjoituksen.
Myös Krimillä on viime vuosina nähty paljon serbivapaaehtoisia tukemassa Venäjää.
Alvarogonzálesin mukaan Balkan on historiansa takia hyvin herkkä kaikenlaiselle vaikuttamiselle.
– Siellä on useita erilaisia etnisiä ryhmiä, uskontoja ja ideologioita vastakkain. Se tarina ei ole vielä lopussa.
– Vaikka emme ole varsinaisesti koskaan irrottautuneet siitä, meidän pitää silti palata tiiviimmin takaisin, meidän on oltava enemmän läsnä, Alvargonzález toteaa. Hänen mukaansa Balkanin ihmisille on pystyttävä lupaamaan sellaista vaurautta, joka tulee demokratian ja vakauden kautta.
Hybridivaikuttamiseen varauduttava Suomessakin
Naton varapääsihteeri on erityisen huolissaan Euroopassa leviävästä hybridivaikuttamisesta.
– Hybridivaikuttaminen ilmiönä pitää sisällään paljon erilaista toimintaa: Se on informaatiomanipulaatiota, eliitin lahjontaa, kyberiskuja... Tätä tapahtuu, tämä on todellisuutta. Se haastaa meitä joka päivä siihen on puututtava, ja Nato on tästä erittäin tietoinen juuri nyt, Alvargonzález vakuuttaa.
– Tiedämme mistä se tulee, ja olemme valmiita luomaan sille kestokykyä: ei vain yhteiskunnassa ja puolustuksen kautta, vaan myös yleisen tietoisuuden kautta. Ihmisten on tiedettävä, mistä riskeistä on kyse, hän jatkaa.
Alvargonzálezin mukaan tällaiset ongelmat ovat mahdollisia myös Suomessa, ja niihin pitää varautua.
– Tätä tapahtuu Euroopassa, ja Suomi on puolueeton eurooppalainen maa. Suomella on tietynlainen erityissuhde muuhun Eurooppaan ja Venäjään.
– Jos tätä tapahtuu muuallakin, minä ainakin ottaisin sen huomioon ja rakentaisin kestokykyä sille että tätä tapahtuisi Suomessa, Alvargonzález muotoilee.