Venäjän presidentti Vladimir Putin on ajanut itsensä pahasti nurkkaan, ja Venäjän mahdollisuudet sodan voittamiseen Ukrainassa näyttävät yhä heikommilta. Näin arvioi Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.
– Venäjä ei voi tehdä muuta kuin pitää kiinni jo vallatuista alueistaan. Se ei tällä hetkellä kykene suurempiin vastahyökkäyksiin, Toveri sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjällä on Ukrainassa vain yksi vaihtoehto: lisätä pitkäkestoisesti joukkojen määrää ja kierrättää niitä.
Sodan julistamiselle kynnys
Toverin mukaan Putin askeltaa nyt kohti tilannetta, jossa hänen on pakko julistaa sota Ukrainaa vastaan.
– Sellaisille diktaattoreille, jotka häviävät sodan, käy nopeasti aika huonosti. Sen takia sodan julistamista viivytetään, hän arvioi.
Aaltola korostaa, että Venäjä on jo sodassa Ukrainan kanssa ja että sodanjulistukset ovat vain pelkkää puhetta ja eleitä.
Sotansa häviäville diktaattoreille käy yleensä huonosti, muistuttaa Pekka Toveri.
Venäjän vetäytyminen Lymanista on suuri takaisku
Yksi osoitus Venäjän heikosta sotamenestyksestä on venäläisjoukkojen vetäytyminen Lymanin kaupungista. Tämä tarkoittaa Venäjälle huomattavaa poliittista takaiskua, arvioi Britannian sotilastiedustelu.
Tiedusteluraportin mukaan Lymanista vetäytyminen on johtanut siihen, että korkeat virkamiehet ovat arvostelleet Venäjällä julkisesti maan sotilasjohtoa.
Lyman sijaitsee Donetskin alueella, jonka Venäjän presidentti väitti liittäneensä tällä viikolla osaksi Venäjää. Kaupunki on strategisesti tärkeä rautatiekeskus, josta Venäjän joukot olivat tehneet suuren logistiikka- ja kuljetuskeskuksen.
Lue myös: Ukrainan onnistuminen Donetskin alueella suuri poliittinen takaisku Venäjälle – Putin vasta ehti julistaa alueen osaksi Venäjää
Venäjän presidentin ja neljän Ukrainan alueen nukkejohtajat allekirjoittivat perjantaina Moskovassa sopimukset, joiden mukaan Ukrainalle kuuluvat Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin alueet liittyisivät Venäjään.
Toverin mukaan alueiden liittämisellä rauhoitetaan Venäjällä olevaa sotaisampaa siipeä, joka on vaatinut kovempia otteita Ukrainassa.
– Ei sillä, että Putin olisi heidän ohjailtavissaan, mutta siellä on äänekäs joukko, joka vaatii kovempia otteita. Päätarkoitus alueiden liitämisessä lienee kuitenkin pelotella länttä tukemasta "hyökkäystä Venäjän alueelle" ja nostattaa taistelutahtoa Venäjällä. Molemmissa tullaan epäonnistumaan, Toveri toteaa.
Kansainvälinen yhteisö tuomitsi liittämishankkeen jo hyvissä ajoin etukäteen. Jopa Serbia, joka on ollut Venäjän avainliittolainen Länsi-Balkanilla, ilmoitti ettei se tunnusta alueilla pidettyjä niin sanottuja kansanäänestyksiä.
Lisää hybriditoimia energiapulasta kärsivän Euroopan kiusaksi
Energiapulan ja taloushaasteiden kanssa kamppaileva Eurooppa on Venäjälle herkullinen kohde. Toverin mukaan Venäjä on käyttänyt vuosikausia paljon aikaa ja vaivaa löytääkseen länsimaiden infrastruktuurista heikkoja kohtia.
– Kun perinteinen sodankäynti menee näin huonosti, näyttää Venäjä palanneen siihen, missä se on menestynyt paremmin viimeiset 10–15 vuotta eli hybridisodankäyntiin, Toveri sanoo.
Toverin mukaan Venäjä tekee nyt temppuja, jotka yllättävät länttä, hajauttavat ja luovat epävarmuutta. Hän muistuttaa myös länsimaisista toimijoista, jotka levittävät Venäjän propagandaa sisäpoliittisessa tarkoituksessa, mikä pelaa suoraan venäläisten pussiin.
Hänen mukaansa hybriditoimia tulee varmasti lisää. Ei välttämättä nyt, kun kaikki ovat varpaillaan, eikä ehkä vedenalaiseen infrastruktuuriin, koska siitä voi jäädä kiinni. Se olisi myös sotatoimi Natoa vastaan, Toveri arvioi.
Aaltolan mukaan lännessä on oltava tarkkana ja tunnistettava omat heikot kohdat. Hänen mukaansa mahdollisista vaaranpaikoista ollaan tietoisia, ne pitää vain ottaa tosissaan.
– Ei kannata nähdä pirua joka paikassa, koska se halvaannuttaa. Venäjä ei pysty kaikkeen, vaikka se haluaakin meidän uskovan, että pystyy melkein mihin tahansa.
Lue myös: Kaasuvuoto loppunut Nord Stream 1 -putkessakin
Putin käyttää kylmästä sodasta opittuja keinoja
Ulkopoliittisen instituutin Aaltolan mukaan Venäjä käy nyt samaa likaista sotaa kuin kylmän sodan aikaan Saksassa. Tästä hyvä esimerkki on Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneet iskut Itämerellä, joita lännessä epäillään Venäjän aiheuttamiksi.
– Se, että aloitetaan tutkinta ja väitetään tekoa terroristiseksi, on suoraan Venäjän oppikirjasta. Asetetaan muut syyllisiksi siitä, mihin itse syyllistytään.
Aaltola kannustaakin perehtymään siihen, miten Venäjä on aikaisemmin sotiaan käynyt.
– Putin on tiedustelu-upseeri, joka näkee maailman erikoisoperaatioiden kautta. Eli nyt on hyvä katsoa, mitä Neuvostoliitto teki kylmän sodan aikaan. Se on se, mistä Putininkin innovaatiot syntyvät.
Suurvallalta kaikkoavat kaverit
Perinteisesti EU:n ja Venäjän välillä tasapainoileva Valko-Venäjä on täysin riippuvainen Venäjän tuesta. Maiden diktaattorien välinen side voi kuitenkin katketa, ellei Venäjä onnistu kääntämään sotaa edukseen.
– Valko-Venäjäkin on varmaan huomannut, ettei Venäjän mahti ole niin suurta kuin Venäjä on maalannut. Jos Ukraina voittaa sodan, luulen, että Valko-Venäjällä pohditaan uutta suuntaa, Aaltola arvioi.
Tämä tiedetään myös Venäjällä, jolla ei sen vuoksi ole varaa hävitä sotaa.
Aaltolan mukaan Venäjän tukijavaltiot ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Venäjän huono sotamenestys nakertaa Putinin kannatusta myös kotimaassa.
– Täällä ei kannattaisi pelätä, mutta Kremlissä kannattaa, hän toteaa.
Suomen ainoa potentiaalinen huoli Venäjän suhteen on tällä hetkellä se, jos Venäjä voittaa sodan Ukrainassa. Voiton jälkeinen Venäjä saattaisi Aaltolan mukaan olla tulevaisuudessa uhka koko Itämeren alueelle.
– Nyt kannattaa olla etupainotteinen Ukrainan tukemisen kautta, jos haluamme estää sen, ettei Venäjä ole valtiollisena toimijana uhka Suomelle lähivuosina, Aaltola muistuttaa.
Aaltolan mukaan myös Venäjän häviössä on riskinsä. Silloin Venäjän sisäinen valtakamppailu voi läikkyä rajojen yli esimerkiksi ihmisvirtoina tai muina hallitsemattomina toimina.
Putinin raja menee ydinaseissa
Venäjän viimeisin ja epätoivoisin kortti on ydinasekortti, jota Putin on heilutellut tasaisin väliajoin.
Aaltola ei usko, että Venäjä lisää ydinasepelottelua, koska Kiina näkisi sen haitallisena. Aaltolan mukaan Venäjän ydinasekynnys tuskin ylittyisi edes siinä tapauksessa, että Ukraina valtaisi alueita, joita Putin nyt yrittää liittää Venäjään.
– Jos Venäjä tämän tekisi, sillä olisi seurauksensa. Se johtaisi Venäjän karkottamiseen YK:sta, ehkä Kiinankin suostumuksella. Se johtaisi myös Yhdysvaltojen suoriin iskuihin Venäjän hallitsemilla alueilla Ukrainassa. Ydinaseiden käyttö vain alleviivaisi Venäjän tappiot, Aaltola sanoo.