Ukrainassa Venäjän valtaamilla alueilla ovat tänään alkaneet kansanäänestyksiksi kutsutut järjestelyt Venäjään liittymisestä.
Nämä Venäjän asettamien nukkehallintojen toteuttamat äänestykset järjestetään Venäjän miehittämillä Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporizzjan alueilla.
Ne vastaavat 15 prosenttia Ukrainan alueesta. Näennäiskansanäänestykset ovat yksiselitteisesti laittomia.
Venäjä-tutkijana uraa tehnyt oikeustieteen professori ja ajatushautomo Liberan sisältöjohtaja Tero Lundstedt kertoi MTV Uutiset Livessä, että äänestykset ovat laittomia itsessään ja myös tavoitellun lopputuloksen, eli itsenäistymisen perusteella.
– Vaikka tulos heijastelisi kansan todellista tahtoa, mitä se tuskin tekee, se olisi joka tapauksessa laiton, koska se olisi saavutettu Venäjän laittoman asevoimankäytön seurauksena, Lundstedt avaa.
Venäjä vetoaa Kosovoon
Lundstedt kertoo, että kansainvälisessä oikeudessa niin sanotut ennakkotapaukset ovat todella vaarallisia. Niiden avulla Venäjä pyrkii perustelemaan äänestysten laillisuutta kotimaassa.
Lundstedt avaa lännessä pienelle huomiolle jäänyttä Kosovon kriisiä, jonka aikana maa itsenäistyi vuonna 2008.
Venäjä pitää Kosovon kansanäänestystä todella kovassa arvossa ja siihen viitataan aina, kun Venäjä perustelee omia toimiaan, tutkija kertoo.
– Venäjä näkee sen niin, että silloin Yhdysvallat onnistui repäisemään palan jostain maasta omien tarkoitusperiensä mukaisesti, ja heillä täytyy olla täsmälleen sama oikeus tehdä samaa, Lundstedt avaa.
Venäjällä nähdään, että Kosovo itsenäistyi irti slaavilaisesta Serbiasta, ja osaksi länttä. Käynnissä on siis suurvaltapolitiikan nollasummapeli.
Venäjä käytti tätä retoriikkaa voimakkaasti myös Krimin valloituksen yhteydessä ja Lundstedt uskoo, että sitä käytetään myös tänään alkaneiden äänestysten perustelemiseksi.
Äänestyksillä tavoitellaan kotiyleisöä
– Tässä yritetään muuttaa narratiivi sodasta, Lundstedt kertoo.
Venäjän sotaoperaatio Ukrainassa on mennyt pieleen, niin tilanteesta yritetään tehdä kaikkien yhteinen asia, tutkija arvioi.
– Poloiset, sorretut kansat äänestävät Venäjään liittymisestä, ja heistä tulee osa äiti Venäjää. Nyt kaikki aseisiin, Lundstedt sanoittaa retoriikan ydintä.
Lundstedt epäilee talkoohengen syttymisen voimakkuutta kansan keskuudessa.
– En usko, että narratiivin muutos onnistuu siinä määrin mitä Venäjän johto uskoo, haluaa ja toivoo, Lundstedt arvioi.
Ydinaseet esillä, kuten aiemminkin
Lundstedt muistuttaa, että ydinaseilla uhkailu ei ole Venäjälle uutta.
Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoi heinäkuussa, että jos Ukraina iskee vallatulle Krimin niemimaalle, siitä seuraa “tuomiopäivä välittömästi”, Lundstedt muistuttaa.
– Sitten sinne iskettiin ja siitä ei seurannut yhtään mitään. Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, Lundstedt jatkaa.
Lundstedt ei usko, että Venäjä on valmis iskemään ydinaseilla Donetskiin tai Krimin niemimaalle edes siinä tapauksessa, että Ukraina valloittaisi niitä takaisin.
– Siitä seuraisi paljon enemmän pahaa kuin hyvää edes Venäjän nollasumma-ajattelun kautta, Lundstedt sanoo.
Protestit lapsen kengissä
Venäjän mielenilmauksia rajoittavat lait ovat kovia. Protestoinnista voi saada jopa 15 vuotta vankeutta.
Liikehdintä Venäjällä on Lundstedtin mukaan vielä pientä muun muassa juuri siksi. Taustalla on myös venäläisten perinteinen poliittinen passiivisuus.
– Vaatisi paljon paljon suurempia massoja, että jotain rupeaisi tapahtumaan, Lundstedt avaa.
Lundstedtin mukaan Venäjän kansa ei ikinä toipunut vuoden 2008 talouskriisistä. Sitä seuranneet ongelmat ja lännen pakotteet Krimin valloituksesta alkaen ovat heikentäneet elintasoa tasaisen hitaasti.
Puolueettomat gallupit ovat kertoneet vuosi toisensa perään, että kansa haluaa presidentin katsovan sisäänpäin. Sen sijaan Vladimir Putin lähti sotaan.
– Vaatii ihan älyttömän paljon painetta, että venäläiset todella lähtisivät kaduille, mutta toisaalta siellä paineen on annettu jo aika kauan kasvaa, Lundstedt pohtii.
Katso tutkijan koko haastattelu artikkelin alussa olevalta videolta.