Etelä-Pohjanmaan Lappajärveltä paljastui merkittävä arkeologinen löytö, kun Seinäjoen museot sai haltuunsa ristiretkiaikaisen linturiipuksen.
Tiedotteen mukaan esine löytyi jo 1960-luvulla Lappajärven Pentinniemessä sijainneelta lehmilaitumelta. Se pysyi vuosikymmenet löytäjänsä hallussa ja luovutettiin löytötietoineen aluemuseolle vasta tammikuussa tänä vuonna.
Tiedotteen mukaan riipus kuvaa siipensä laskostanutta koppeloa. Korussa on seitsemän reikää, jotka ovat puuttuvia linnunjalkaheloja varten.
Vain yksi tunnettu läheinen vastine
Nyt paljastuneelle linturiipukselle tunnetaan vain yksi läheinen vastine, Uhtuan linturiipus. Se edustaa ristiretkiajan permalaista, karjalaisvaikutteista esinekulttuuria. Uhtualta vuonna 1893 löytynyt linturiipus päätyi Kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1927, sekin siis vasta vuosikymmeniä löytymisensä jälkeen.
Tiedotteen mukaan riipus kuvaa siipensä laskostanutta koppeloa. Korussa on seitsemän reikää, jotka ovat puuttuvia linnunjalkaheloja varten.
Lappajärven ja Uhtuan riipukset ovat todennäköisesti olleet osa naisen korustoa muiden myöhäisrautakautisten linturiipusten tavoin. Ne on arvion mukaan valmistettu aikavälillä 1000–1200 jaa.
Arkeologi Janne Rantanen toimitti Lappajärven riipuksen Museovirastolle. Riipus pääsee osaksi kansallista arkeologista esinekokoelmaa.
Rantanen sanoo tiedotteessa, että Lappajärveltä löytynyt esine on tieteellisestikin merkittävä.
Rantasen mukaan Etelä-Pohjanmaan Järviseudun asutushistoriaa valaiseva arkeologinen löytöaineisto on hyvin niukkaa juuri myöhäisrautakauden osalta.
Lappajärven linturiipus ja vuonna 2019 Alajärveltä löytynyt ristiretkiaikainen, karjalaistyylinen emännänpuukon kahva voidaan tulkita todisteiksi Etelä-Pohjanmaan alueella Järviseudulla olleesta kiinteästä asutuksesta. Myöhäisrautakauteen ajoittuvia, säilyneitä asuin- tai hautapaikkoja ei Järviseudulta toistaiseksi tunneta.