Laukon kartanon alueelta Pirkanmaalta on löydetty rautakautinen hauta-alue. Kalmisto on ajoitettu 500-luvulle.
Hauta-alueelta on löydetty esimerkiksi miekansäiliä, keihäänkärkiä ja karhunkynsi. Suuri osa muinaisjäännöksistä on yhä tutkimatta.
Kalmistoa on tutkittu jo useita vuosia. Alun perin hauta löytyi syksyllä 2015 tv-sarjan ”Menneisyyden metsästäjät” kuvauksissa, jolloin paikalta löydettiin jo miekka ja erikoinen keihäänkärki.
– 1 800 vuotta vanha keihäänkärki oli niin ainutlaatuinen löytö, että päätimme ryhtyä itse selvittämään muinaishaudan arvoitusta arkeologien avustuksella, kertoo kartanon isäntä Jouni Minkkinen tiedotteessa.
Kaakkoiskulmasta soturikulma
Kalmiston koekaivaus suoritettiin syksyllä 2016. Kaivauksia johti arkeologi Kalle Luoto.
– Kaikki viittasi siihen, että muinaiset laukkolaiset olivat haudanneet vainajansa kalmistoon satojen vuosien ajan, Luoto kertoo tiedotteessa.
Laukosta löydetty keihäänkärki 200-luvulta.
Hautapaikan rakenne todettiin tuolloin laajaksi maakiven ympärille rakennetuksi kiveykseksi, jossa oli useita päällekkäisiä kivirakenteita. Hautaesineet ajoittuivat kansanvaellusajalle, eli vuosille 400–600.
– Kaivausviikon aikana löytyi niin paljon aseita, että ryhdyimme kutsumaan kalmiston kaakkoiskulmaa soturihaudaksi, naurahtaa arkeologiaa harrastava kartanon isäntä Jouni Minkkinen.
Soturihaudasta löytyi esimerkiksi keihäänkärkiä, putkikirveitä ja miekansäiliä. Ne lähetettiin kaivausten päätyttyä konservoitavaksi. Mukana seurasi lisäksi 1500 vuotta vanha lintuneula.
Luiden tutkintaa
Kalmistosta löydetyt luut tutki Auli Bläuer. Analyysit vahvistivat, että kalmistoon oli polttohaudattu ihmisiä. Joukossa oli sekä lasten että aikuisten luita. Luiden joukosta löytyi myös karhun kynsi, joka todistaa hautaroviolle asetetutusta karhuntaljasta.
Aselöytöjä Laukon alueelta.
Kalmistosta löydetyt luut kuuluvat hautalöytöjen tapaan 500-luvulle. Kyseessä on Pirkanmaan runsaslöytöisin kalmistokaivaus vuosikymmeniin.
– Vanhan sataman vainajat elivät aikana, jolloin Eurooppaa mullistivat Rooman valtakunnan hajoaminen ja siitä seuranneet levottomuudet, kertoo esihistoriallisen ajan Laukkoa viime kuukaudet tutkinut arkeologi Sami Raninen tiedotteessa.
– Pirkanmaan järviseutujen muinaishämäläisten sotureiden, metsästäjien, kalastajien ja maanviljelijöiden arkeen nuo tapahtumat vaikuttivat vain epäsuorasti.