Lappi lämpenee tuoreen raportin mukaan jo päätetyillä ilmastotoimilla 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta, eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Lämpötilan nousu vaikuttaa alueen luontoon ja elinkeinoihin merkittävästi.
– Luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat, tunturikoivikot monin paikoin kuolevat ja muuttuvat sekundääriseksi tunturikankaaksi ja mäntymetsiksi, tuoreessa lämpötila-analyysissä kerrotaan.
Analyysi on kohdennettu Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle.
Lisäksi arktinen luonto vihertyy, kun avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät.
– Pohjoisen eläinlajit uhanalaistuvat, ja osa niistä saattaa hävitä kokonaan. Avotuntureiden lajeista jo nyt on uhanalaisia lähes 40 prosenttia.
Vesistöt tummuvat
Lajien ahdinkoa pahentaa entisestään vesien tummuminen ja rehevöityminen sekä tulokas- ja vieraslajien, kuten ketun, kyttyrälohen ja jättiputkien, levittäytyminen alueelle.
Lapin talvet alkavat myöhemmin ja leudontuvat, mikä vaikeuttaa monia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, luontoturismia ja rakentamista.
Muutoksen arvioidaan tapahtuvan yhden ihmissukupolven aikana.
Lue myös: IEA: Ilmaston lämpötilan suitsiminen voi yhä onnistua aurinkoenergian ja sähköajoneuvojen ansiosta
"Palsasuo oli hävinnyt"
Syken erityisasiantuntija Riku Lumiaro kertoo siitä, mitä hän näki omin silmin Lapissa viime kesänä.
– Pohjois-Inarissa sellainen palsasuo, joka oli 1960-luvulla viisi metriä korkea, oli nyt täysin sulanut. Sitä ei ollut enää olemassakaan, Lumiaro toteaa MTV:n Huomenta Suomessa.
– Muutos on valtava, jos meiltä häviää satoja lajeja sukupuuttoon.
Toisaalta uusia lajeja tulee tilalle.
– Pohjoiseen on siirtynyt sellaisia lajeja kuin punarinta, peippo, tiltaltti, sepelkyyhky ja pikkutikka. Niitä ei siellä parikymmentä vuotta sitten ollut.
– Isommista lajeista sakaali on tavattu Norjassa Finnmarkin alueella. Sakaalihan on Unkarin ja Romanian laji.
Ihmisiä patikoimassa Saanatunturin pohjoispuolen uudella reitillä Enontekiön Kilpisjärvellä yöllä 21.–22. kesäkuuta 2020.
Miten Lapin lämpeneminen vaikuttaa poronhoitoon? Ja koetaanko Suomessa enää lumitalvia? Katso koko keskustelu Lapin lämpenemisestä jutun alussa olevalta videolta.
Lämpötila alueella nousee 4–5 astetta jo päätetyillä ilmastotoimilla
Vaikka useimmat maat noudattaisivat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita kohtuullisesti, Tunturi-Lapissa lämpötila nousee 50 seuraavan vuoden aikana 2–3 astetta lisää.
Lämpenemisen ennuste perustuu tilanteeseen, jossa maat toteuttavat lupaamansa päästövähennyssitoumukset eikä niitä tiukenneta.
Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi raportin mukaan nousta Lapissa lähes 7 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Lämpötilan nousu voitaisiin kuitenkin rajoittaa 3–4 asteeseen, jos kaikki maailman maat ottavat käyttöön uusia, tiukkoja ja kattavia rajoituksia energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja kulutuksessa.
Lue myös: Huolestuttava tieto Etelämantereelta
"Lapsenlapsemme elävät huomattavasti lämpimämmällä planeetalla"
Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä kertoo, että nyt tilanne on joka tapauksessa jo se, että teki ihminen mitä tahansa, koko maailma tulee olemaan nykyistä lämpimämpi.
– Lämpenemistä ei voi tulevien sukupolvien aikana saada niin radikaalisti taittumaan, että oltaisiin menneisyyden"hyvässä ilmastossa". Lapsenlapsemme tulevat elämään huomattavasti lämpimämmällä planeetalla, Mäkelä toteaa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman analyysin tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja Uumajan yliopisto sekä useita pohjoismaisia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia sekä yliopistoja.