Esimerkiksi Vantaalla lapsiperheiden kotiavun käyttö on kasvanut 70 prosenttia vuoden 2015 alkutilanteeseen nähden. Taustalla on viime vuoden alusta voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki, joka velvoittaa kunnat järjestämään perheille kotiapua – myös ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Saarikosken perheen ovikello on viime viikkoina soinut aamuisin kello 7.45. Tällä kertaa yksivuotiasta Linneaa ja 4-vuotiasta Patrikia on tullut hoitamaan Vantaan kotipalvelun työntekijä Martina Pitkänen.
Pia Saarikoski kertoo olevansa erittäin tyytyväinen kunnalliseen kotiapuun. Tällä kertaa apuna on Martina Pitkänen.
Pia Saarikosken liikkuminen on polvileikkauksen jälkeen hankalaa. Jalassa on tuki ja kyynärsauvat auttavat etenemisessä.
– Leikkauksen jälkeen mies pystyi olemaan kotona viikon. Pohdin, järjestyykö tämä, että pääsenkö ollenkaan leikkaukseen. Sitten bongasin Vantaan lapsiperheiden kotipalvelun ja sitä kautta tämä järjestyi. Keväällä tein alustavan varauksen ja syksyllä varmistin ajan, kun sain tietää leikkauksen ajankohdan, Pia Saarikoski kertoo.
Polvileikkauksen takia Saarikosken perhe saa apua Vantaan kotipalvelusta usean viikon ajan.
Kotipalvelun työntekijä on arkipäivisin paikalla kahdeksan tuntia.
– Hän käyttää esikoista kerhossa ja kuopusta muskarissa ja ulkoiluttaa lapsia pari kertaa päivässä. Tekee siis asioita, jotka itse teen ollessani kunnossa.
– Onhan tämä minulle hengähdyshetki, kun hoitaja lähtee lasten kanssa ulos. Saan tehtyä fysioterapiaharjoitukset ja voin hetken vain hengähtää, Saarikoski sanoo.
Perheet eivät häpeä pyytää apua
Vantaan psykososiaalisten palveluiden päällikkö Hanna Pösö kertoo, ettei lapsiperheiden kotipalvelu ole uutta. Sitä on vain elvytetty uudella tavalla.
– Tämä palvelu on ollut koko ajan, mutta ehkä pienimuotoisemmin. Me olemme saaneet tähän resursseja lisää sekä omana työnä, että ostopalveluna.
Hanna Pösö kertoo, että Vantaalla lähes kaikki apua hakeneet ovat sitä saaneet.
Vantaalla apua hakevat etenkin perheet, joissa on monta lasta sekä yksinhuoltajaperheet. Apua hakevat myös Saarikosken kaltaiset perheet, joissa vanhemmalle on sattunut vamma tai sairastuminen.
– Olemme aika pitkälti pystyneet tarjoamaan apua kysynnän mukaan. Meillä on noin 10 prosenttia ollut hylkääviä päätöksiä, mutta se on johtunut useimmiten siitä, että perhe on itse perunut käynnin.
Hanna Pösö muistuttaa, että kuka tahansa voi joskus tarvita apua.
– Minusta tuntuu, että olemme menossa siihen suuntaan, että perheet eivät millään tavalla häpeä avun pyytämistä. Se on myös lainsäätäjien tavoite. Kaikki voivat olla joskus tilanteessa, että apua pitää pyytää. Minusta se myös näkyy tässä.
Lastenhoitoapua kysytään eniten
Myös Espoossa kotiavun asiakasmäärä kasvoi viime vuonna kolmanneksen.
– Vuonna 2015 kun uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan, niin kysyntä suorastaan räjähti. Tässä muodossa, mikä meillä nyt on, toimintaa on ollut vuodesta 2009, kertoo johtava perheohjaaja Ulla Anttila.
Anttilan mukaan asiakkaat ovat tulleet tietoisiksi, että heillä on mahdollisuus saada apua.
– Lastenhoitoapu on se kaikkein kysytyin. Meiltä on mahdollista saada kodinhoidollista apua yhdessä perheen kanssa tehden eli ei sellaista puolesta tekemistä eikä varsinaista siivousapua, Anttila sanoo.
Ulla Anttilan mukaan ihmiset ovat entistä tietoisempia mahdollisuuksistaan saada apua.
– Meidän suurin tulosyy on, että siellä on uupunut, väsynyt äiti. Tämä on hyvin tyypillistä, Joskus on masennusta, mutta joskus vain väsymystä, joka helpottaa lepäämällä. Perhetyöntekijä menee sinne auttamaan, ottaa vauvan ja menee ulos vaunulenkille ja äiti saa nukkua.
Espoossa kotiavun piiriin päätyy eniten perheitä neuvolan kautta.
– Neuvolan terveydenhoitaja ehdottaa, että tehdäänkö pyyntö perhetyön kotipalveluun. Seuraavaksi suurin hakija on perhe itse ja kolmanneksi lastensuojelu.
Perheiden tarve kotiapuun on kasvanut. Toiset tarvitsevat apua myös vanhemmuuden tukemiseen.
Kynnys avun hakemiseen on Anttilan mukaaan matala. Kasvu asiakkaiden määrässä on jatkunut tänäkin vuonna.
– Kasvua on edelleen, mutta tilanne on tasaantunut. Viime vuonna olimme välillä ihan ihmeissämme, että miten me pystymme palvelemaan kaikki asiakkaat.
Uskotko kasvun jatkuvan ensi vuonnakin?
– Uskon kyllä. Tarvetta on edelleenkin. Tämä on tosi tärkeä juttu, Ulla Anttila toteaa.
"Olemme supertyytyväisiä"
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että kunnista tullut viesti on, että kotiavun kysyntä on kasvanut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkistaa asiasta tuoreita lukuja ensi viikolla.
Linnea Saarikoski on tottunut siihen, että äidillä on apuvoimia arjen puuhissa.
Vantaalla Pia Saarikoski on perheensä kanssa kotipalvelun apuun enemmän kuin tyytyväinen.
– Olemme todella, todella supertyytyväisiä. Tämä on ollut pelastus tähän kohtaan. Saan nyt tämän jalan kuntoon, Saarikoski iloitsee.