Maailmanmestari ja Kärppien legenda Lasse Kukkonen täyttää lauantaina 40 vuotta. Kukkonen ehti saavuttaa paljon, mutta hän ei ole jäänyt jumiin jääkiekkoon. Uusi ura on vienyt mukanaan.
LUE MYÖS: Ainutlaatuista kuvaa Kärppien pukukopista! Lasse Kukkosen psyykkaus hämmensi joukkuekavereitakin: "Siinä ei hirveästi kannata kysellä mitään"
Lasse Kukkosen aamu on alkanut samalla tavalla kuin pelaaja-aikoina. Aamupalat perheelle, sittan autoon ja töihin.
Iso ero tulee siinä, että Kukkonen ei kurvaa Raksilan jäähalliin, vaan oman asiakkaansa luokse.
– Tässä on joutunut opettelemaan kalenterin käyttöä. Pelaajana oli vain pelipäivä tai välipäivä. Kaiken lisäksi joku muu suunnitteli aikataulut, Kukkonen naurahtaa puhelimessa MTV Urheilun haastattelussa.
Ex-pelimies tekee oman KukkoLasse-yrityksensä kautta yrityksille ja yhteisöille luentoja ja koulutuksia aiheista, joista hän oli tunnettu kaukalossakin: tiimityöstä ja johtamisesta.
– Olen hyvin sinut nykyisen arjen kanssa. Tästäkin työstä saa hienoja fiiliksiä.
"En olisi ikinä voinut unelmoida"
Kukkonen ei ollut koskaan junioritähti, lahjakkain pelaaja, sulavin luistelija tai näppärin kärkiveivaaja, mutta hän teki sen mihin läheskään kaikki urheilijat eivät pysty – rutisti omasta kropastaan ja pääkopastaan kaiken irti.
Tuloksena oli muiden muassa kuusi arvokisamitalia ja neljä SM-kultaa Oulun Kärppien paidassa. Ura jatkui aina kevääseen 2020 asti.
– En olisi voinut ikinä nuorempana unelmoida asioista, joita pääsin kokemaan.
Kukkosen lapsuudessa ei Oulussa haaveiltu NHL:stä tai MM-kisoista, vaan siitä, että jonain päivänä pääsisi pelaamaan Kärppien paidassa SM-liigaa. Kukkosen idoleita olivat Reijo "Reksa" Ruotsalainen ja Janne Niinimaa.
– Aika varhain kyllä tajusin, ettei minusta tule uutta Reksaa.
Kukkonen pääsi kokemaan tavallaan kolme kärppävaihetta: liiganousun vuodet, 2000-luvuna alun menestyksen ja 2010-luvun uuden kulta-ajan.
– SM-liiganousua oltiin odotettu 11 vuotta, ja siinä purkautuivat pitkän ajan patoutumat, Kukkonen tiivistää.
– Kun mestaruuksia alkoi tulla, se oli nuoren seuran ja nuoren joukkuueen enakkoluulotonta uutuuden huumaa. Koimme itsemme voittamattomiksi. Viimeisen pätkän aikana seura oli jo suuri ja ennakko-odotukset kovia, mutta onnistuimme sitomaan hyvin pari sukupolvea yhteen.
Juttu jatkuu kuvan alla
Kärppien kannattajat osaavat antaa arvoa Lasse Kukkoselle.
Aamun kolotuksia ei ole ikävä
Jos Petteri Nummelin loi uransa hienoilla nousuilla ja sulavilla pystyavauksilla, Kukkonen sai voita leivän päälle sillä, että hän toimitti hyökkääjälle syöttötaskuun helpon passin ja otti lämäreitä kivuliaasti kroppaansa.
Kiekkojen blokkaaminen on kuulunut aina valikoimaan, mutta NHL:ssä se nousi enemmän tavaramerkiksi.
– Sanoi juuri vaimolle, että sitä ei ole ikävä, kun aamulla herää paikat kipeänä ja nilkka turvonneena.
– Kipuun turtuikin osittain, mutta ei siitä puolesta nauttinut. Vuosien varrella oppi aika hyvin tunnistamaankin, että mikä on normaalia kipua ja milloin joku on rikki.
Kukkonen kävi Ismo Lehkosen kanssa C Moren studiossa tiukan väittelyn viime kaudella siitä, että kannattaako kiekkojen torjuminen vartalolla. Kukkosen mielipide on helppo päätellä.
– Luulen, että tämä taistelu Ikan kanssa ei lopu koskaan, Kukkonen naurahtaa.
LUE MYÖS: Salattu menneisyys NHL-hyökkääjänä – Lasse Kukkonen vitsaili aiheesta Kärpissä: "Turha tänne on mitään senttereitä tuoda maailmalta"
Maajoukkueen joukkopsykoosi
Kukkonen sinniteli maajoukkueen takalinoilla vielä vuoden 2018 olympiakisoissa. Hän oli usein se puolustaja, jonka päävalmentajat valitisivat ensimmäisten joukossa ryhmään.
Maajoukkueessa ja seurajoukkueessa pelaaminen on erilaista, mutta Kukkosen mielestä maajoukkueeseen tuli vuosien varrella seurajoukkueesta tuttuja piirteitä.
Siinä saattoi olla yksi syy hyvään menestykseen.
– Maajoukkueessa pelataan koko Suomelle, mikä voi aiheuttaa vähän sellaisen kollektiivisen joukkopsykoosin. Toisaalta ihmiset ovat kiukkuisia, jos ei pärjätä.
Kukkonen pelasi NHL:ssäkin Chicago Blackhawksin ja Philadelphia Flyersin paidassa 159 runkosarjan ottelua.
– Olen ylpeä NHL:ään pääsemisestä, mutta enemmän koin vain käväisseeni siellä. Kyllä siellä jostain illoista kuivin jaloin selvittiin.
Rivipelaajan ja tähden kohtelu voi olla NHL:ssä hyvin erilaista. Kukkonen sanoo kuitenkin olevansa tyytyväinen siihen, miten häneen Flyersissä suhtauduttiin.
– Suurin syy siihen, etten saanut jatkaa NHL:ssä, oli tasoni pelaajana. Kilpailu on siellä niin kovaa.
Juttu jatkuu kuvan alla
Lasse Kukkonen on käyttänyt kovia otteita vastustajia vastaan maajoukkueessakin. Tässä alle jää Venäjän Sergei Shorokov.
Käyremmällä lavalla Euroopan mestariksi
Kukkoselle ei jäänyt paljon jossiteltavaa urallaan, mutta toki jotain pientä aina löytyy.
Kärpät hävisi vuonna 2006 Euroopan seurajoukkueiden mestaruusturnausksen finaalissa Moskovan Dynamolle voittomaalikisassa 5–4. Kukkosella oli jatkoajalla ylivoimalla loistopaikka, mutta hän ampui hyvältä paikalta muutaman sentin liian alas.
– Minulla oli hiilikuitumaila mutta puulapa. Jos olisi laittanut tauolla lapaan vähän lisää peiliä, olisimme mestareita.
Yksi Kukkosta leimaava piirre on, ettei hän pakene tappion hetkelläkään. Hän on tullut niin monta kertaa tappion hetkelläkin antamaan lausuntoa median eteen, vaikka silmistä näkee, että miestä korpeaa toden teolla.
– Hankalatkin asiat on parempi myöntää ja kohdata. Hetket eivät ole niin mukavia, mutta ne kasvattavat.
– Kapteenin homma on suuri etuoikeus, mutta siinä on vastuunsakin. Jos minä en mene sinne, jonkun muun pitää hoitaa homma.
Ei mikään ihme, että Kukkonen kiinnostui henkisestä valmennuksesta jo pelaaja-uransa aikana. Hän kävi psyykkisen valmentajan koulutuksen, jota on hyvä hyödyntää nykyisessä työssä.
Juttu jatkuu videon alla
5:47
Klassikko! Lasse Kukkonen psyykkaa itseään hurvaan vireeseen ennen ottelua.
Liian kiire kriisiytymiseen
Kukkonen seuraa paljon jääkiekkoa jo yhden työnsä takia. Hän toimii toista kautta C Moren kommentaattorina SM-liigapeleissä.
Kukkosen mielestä peli näyttää hyvin erilaiselta katsojan silmin.
– Katsomossa unohtuu välillä, että miten kiire kaukalossa on. Fläppitaululla on helppo siirrellä merkkejä eri suuntiin, mutta tilanne muuttuu, kun edessä ja omia ja vastustajan pelaajia.
Eri näkökulmasta Kukkonen katsoo elämääkin nykyään. Aamupäivän asiakastapaamisen jälkeen iltapäivällä ohjelmassa on valmennuksia. Illalla edessä on lasten kuljetusrumba harrastuksiin.
Kukkonen sanoo oppineensä sitkeyden ja työnteon arvot, jotka hän haluaa jakaa omille lapsilleen.
Kukkosen kolmilapsisen perheen nuorimmainen kysyi kakkosluokkaisen topakkuudella, että onko isällä neljänkympin kriisi.
– Ei ole ehtinyt miettiä sitä, on ollut sen verran kiire.