Lapsiperheiden auttamisessa on otettu käyttöön uusia keinoja. Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolain muutos on mahdollistanut niin sanotun lastensuojeluilmoituksen "kevytversion".
Tämä tarkoittaa sitä, että ammattikasvattajien on mahdollisuus tehdä niin sanottu matalan kynnyksen yhteydenotto ennen kuin hankalat tilanteet kulminoituvat lastensuojeluilmoitukseen asti. Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski kertoo, että Helsinki on vasta tänä vuonna lähtenyt markkinoimaan tätä niin sanottua matalan kynnyksen yhteydenottoa.
– Uskon, että meillä tämä tulevat vasta lähivuosina laajenemaan, Nummikoski sanoo.
Vuonna 2015 Helsingissä tehtiin lastensuojeluilmoituksia 15 621 kappaletta. Samana vuonna ilmoituksia tuen tarpeesta eli näitä "matalan kynnyksen yhteydenottoja" tehtiin 235 kappaletta. Lastensuojeluilmoitukset ovat pysytelleet viime vuosina suunnilleen samoissa määrissä Helsingissä.
Lain vaikutukset vielä auki
Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Terhi Leino uskoo, että uuden yhteydenottomahdollisuuden avulla lastensuojelutapauksiin pystytään tarttumaan entistä varhaisemmassa vaiheessa.
– Vaikutukset saattavat näkyä jossakin vaiheessa lastensuojeluilmoitusten vähenemisenä, Leino sanoo.
Yle kertoo, että uuden lain vaikutuksista ei vielä ole tarkkaa tietoa, koska tilastointi tulee jälkijunassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suunnittelija Tuula Kuoppala arvioi Ylen haastattelussa, että uuden yhteydenoton myötä sijoitukset, etenkin huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset vähenevät.
Merkittävin ero lastensuojeluilmoituksen ja "matalan kynnyksen yhteydenoton" välillä on se, että jälkimmäinen tehdään yhteistyössä viranomaisen sekä vanhemman ja lapsen kanssa. Esimerkiksi neuvolan, koulun henkilökunnan, lasten psykiatrian henkilökunnan sekä muiden viranomaisten on tarvittaessa ohjattava perhe sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Tämä tehdään aina tukea tarvitsevan suostumuksella.
– Silloin perheen tilanteen selvittäminen on huomattavasti helpompaa, kun toimitaan jo varhaisessa vaiheessa ja ennen kaikkea yhdessä, Nummikoski kuvaa yhteydenoton etuja.
Yhteydenotto ei niin pelottava
Entä jos vaikkapa vanhempi ei suostu tällaiseen yhteydenottoon?
– Siinä tapauksessa viranomaisen velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus, Nummikoski avaa.
Lastensuojeluilmoituksen voi viranomaisten lisäksi tehdä kuka tahansa, vaikka nimettömänä. Suurin osa lastensuojeluilmoituksista tulee kuitenkin edelleen poliisilta. Nummikosken mukaan moni perhe suhtautuu lastensuojeluilmoitukseen edelleen hyvin negatiivisesti.
– Kun se ongelman ratkaiseminen lähdetään tekemään tällaisena sosiaalihuoltolain mukaisena "yhteydenottona" lastensuojeluilmoituksen sijaan, niin varmasti se vanhemmastakin tuntuu enemmän tuelta kuin kontrollilta.
Väsyneille vanhemmille apua
Yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi voi yksikertaisimmillaan johtaa esimerkiksi väsyneiden vanhempien auttamiseen erilaisissa kotitöissä. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on siinä tilanteessa koota kaikki mahdollinen tukiverkosto perheelle.
– Vanhemmat saattavat tarvita ihan omaan jaksamiseensa, mielenterveysongelmiinsa tai talousvaikeuksiinsa tukea, Nummikoski sanoo.
Yle kertoo, että Kouvolassa lapsiperheiden varhaisen tuen ja auttamisen tarve on yllättänyt perheiden kanssa työskentelevät. Niin sanottuja matalan kynnyksen yhteydenottoja sosiaaliviranomaisille on tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä tehty noin 400. Lastensuojeluilmoituksia Kouvolassa on samassa ajassa tehty 1400. Lastensuojeluilmoituksissa on vielä kuitenkin nähtävissä nousua viime vuoden määrään verrattuna.
Niin sanotun matalan kynnyksen yhteydenotosta lastensuojelussa kertoi ensimmäisenä Yle.