"Suurin häviäjä on tietysti lapsi" – Kodin ulkopuolisten sijoitusten kasvu jatkuu ja kustannukset nousevat, sanoo asiantuntija

Tapaamme Tapio Rädyn eduskunnassa. Turhautumista on ilmoilla.

– Melkein 3 vuotta väsättiin niitä pykäliä ja ne pykälät olivat mielestäni hyvin valmisteltuja, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos toteaa. 

Lastensuojelulakiin valmistellut muutokset olisivat korostaneet varhaisen tuen järjestämistä lapsille perheineen kotioloissa.

– Olisi turvattu mahdollisimman pitkään lapsen mahdollisuus asua kotioloissa, omassa perheessä. 

"Nyt lapset eivät saa niitä palveluja, joita he välttämättä tarvitsevat"

Tämä avohuollon palvelujen tehostaminen vähentäisi sijoitusmääriä, toteaa Räty. Lisäksi sijaishuoltoon suunnitelluilla muutoksilla oli tarkoitus varmistaa, etteivät nuoret jäisi vaille mielenterveyspalveluja ja päihdehoitoa. Pykäläuudistukset oli asiantuntijan mukaan välttämättömiä ja nyt ne eivät olekaan etenemässä eduskuntaan.

– Nyt lapset eivät saa niitä palveluja, joita he välttämättä tarvitsevat. Siinä suurin häviäjä on tietysti lapsi ja perhe, mutta myös yhteiskunta. 

Räty arvelee, että ministeriössä lakeja ei viety eteenpäin rahasyistä ja se että asiat eivät muutu, se vasta kalliiksi tuleekin. Asiantuntija arvioi, että sijoitusmäärät tulevat kasvamaan entisestään.

– Veikkaan, että juuri näin tulee käymään. 

– Mikään ei muutu positiivisemmaksi. Edelleenkin sijoitetuilla lapsilla on vakavia mielenterveysongelmia, vakavaa päihdetaustaa, johon pitäisi pystyä puuttumaan. 

STM: Kehyksessä ei saatu uudistukselle rahoitusta

Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksiin pohjautuva hallituksen esitys lastensuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi oli laajalla lausuntokierroksella keväällä 2021.

– Valmistelluilla ehdotuksilla pyrittiin parantamaan varsinkin erityistä ja monialaista tukea tarvitsevien lasten hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Lausuntopalaute kertoi kuitenkin myös lastensuojelulain vaikeaselkoisuudesta, pirstaleisuudesta ja jatkuvasti tehtävistä osittaisista muutoksista, joita kritisoitiin, toteaa sosiaalineuvos Elina Palola, sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Palola mainitsee rahan, tai sen puutteen.

– Kehyksessä ei saatu HE:n mukaiselle uudistukselle rahoitusta. Ja kun lausuntopalautteessakin peräänkuulutettiin laajempaa tarkastelua, sosiaali- ja terveysministeriössä arvioitiin, että tarvittavat muutokset ja lausuntopalaute saadaan lopultakin kattavasti huomioitua vain kokonaisuudistuksen avulla, sosiaalineuvos kertoo.

– Erityisen tärkeää olisi vahvistaa lasten auttamista monialaisesti, heidän tarpeisiinsa vastaten, Palola lisää.

Palola muistuttaa, että vuoden alusta voimaantullut lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus oli tärkeä uudistus, jonka toimeenpanoa THL seuraa ja arvioi.

"Ymmärrän, että kentällä ollaan pettyneitä"

Lapsiasiavaltuutettu ymmärtää huolen.

– Ymmärrän, että kentällä ollaan pettyneitä, kun osittaisuudistus ei nyt toteudu aiotussa aikataulussa. 2-paketissa oli korjauksia, joita oli kovasti odotettu, Elina Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen muistuttaa, että lausuntopalaute osittaisuudistuksesta oli kuitenkin sisäisesti ristiriitaista ja myös lausunnoissa todettiin nykyisen lain kokonaisuudistuksen tarpeet.

– Lisäksi osittaisuudistus olisi tehnyt nykyisestä laista jälleen repaleisemman.

Pekkarinen uskoo asiassa seuraavaan hallitukseen.

– Jos kokonaisuudistus saadaan osaksi hallitusohjelmaa, pidän hyvin todennäköisenä, että se toteutuu ensi hallituskaudella. Pohjatyötä on tehty valtavasti, myös 2-paketin parissa, joten nollasta ei tarvitse aloittaa.

Lapsiasiavaltuutettu sanoo, että lastensuojelun tehtävää ja paikkaa nykyisessä palvelujärjestelmässä tulee arvioida uudelta pohjalta: "Se ei voi olla vastaus kaikkiin lasten ja nuorten ongelmiin".

– Tarvitaan tukitoimien merkittävää vahvistamista ennen lastensuojelun tarvetta. 

Pekkarinen toteaa, että lastensuojelun kentällä ei ehkä täysin hahmoteta, että alkuperäinen esitys olisi lausuntopalautteiden johdosta muuttunut paljon, eikä kaikki esitetyt uudistukset olisi välttämättä edes läpäisseet valiokuntakäsittelyä.

– Joukossa kun oli sekä lasten perusoikeuksia ankarasti rajoittavia että niitä parantavia toimenpiteitä. Esimerkkinä ankaroitumisesta vaikkapa erityisen huolenpidon keston tuntuva pidentäminen, jolloin lapsen liikkumisen ja yhteydenpidon vapautta raj oitetaan voimakkaasti, ja parantumisesta vaikkapa eristämisen keston lyhentäminen.

"Lastensuojelun kentällä poikkeuksellisen laaja yksimielisyys"

Räty kertoo, että lastensuojelun kentällä vallitsi poikkeuksellisen laaja yksimielisyys esitettyjen muutosten tarpeellisuudesta. Valmisteltujen pykäläuudistusten sijasta ministeriössä koetaan, että tarvittavat muutokset vaativat lastensuojelulain kokonaisvaltaista uudistamista, tavoitteena seuraavan hallituksen hallitusohjelma. 

Tähän menee tietysti aikaa ja nyt ei olisi varaa odottaa, kommentoi oikeuasamiehen edustaja. Räty huomauttaa, että samat asiat olivat keskustelussa jo silloin, kun lastensuojelulakia kirjoitettiin 2000-luvulla. Ja loppuun vielä Rädyn lista siitä, mitä kaikkea lakivalmistelun suunnanmuutos tarkoittaa lapsen näkökulmasta:

• Lasten mielenterveysongelmat jää sijaishuollossa  edelleen huonolle hoidolle tai hoitamatta.
• Lasten päihdeongelmiin (siis katkaisua ja kuntoutusta, joka olisi aivan välttämätöntä) ei pystytä puuttumaan sijaishuollossa eikä siihen liittyvää lasten tarvitsemaa mielenterveyshoitoa.
• Terveydenhuollon vastuita ei korostettu, eli myös avohuollossa lapset jäävät odottamaan tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja.
• Laitoksissa mitoitukset säilyvät liian suurina, eikä henkilökunnalta edellytetä koulutusvaatimuksia ja tämä vaikuttaa suoraan sijaishuollon laatuun ja siihen, miten onnistunutta sijaishuolto lapselle on.
• Avohuoltoon ei nyt panosteta suunnitellulla tavalla eli kodin ulkopuolisten sijoitusten kasvu jatkuu ja kustannukset kasvavat.
• Hatkalaisten tilannetta ei selvitetä – edelleen jatkuu köydenveto siitä, mitä poliisi voi tehdä.
• Hyvinvointialueilla kustannukset kasvaa ja entistä enemmän sijaishuolto siirtyy yksityisten toimijoiden varaan.

Vuonna 2020 sijoitettuna oli liki 20 000 lasta.