Lastentarhanopettajien yliopistokoulutukseen on päätetty lisätä tuhat uutta aloituspaikkaa vuosina 2018–2021.
– Yliopistokoulutetuista lastentarhanopettajista on krooninen pula, ja sitä ratkaisemaan hallitus lisää rahoitusta koulutusmääriin kehyskaudella yhteensä 28 miljoonaa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedotteessaan.
Grahn-Laasosen mukaan aloituspaikkoja lisäämällä voidaan parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja kytkeä se aiempaa tiiviimmin osaksi koulutusta. Päätös koulutusmäärien lisäämisestä perustuu ministerin mukaan tutkittuun tietoon varhaiskasvatuksen merkityksestä.
– Moniammatillinen yhteistyö on suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus. Varhaiskasvatus tukee oppimista ja on tutkimusten mukaan vaikuttavaa syrjäytymisen ehkäisyä. Se tasaa kotitaustaeroja, tukee varhaista oppimista ja mahdollistaa lapsen ja perheen ongelmien varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen avun, Grahn-Laasonen sanoo.
Uudet aloituspaikat jakautuvat yliopistojen kesken siten, että määrällisesti eniten, yhteensä 260 lisäpaikkaa, tulee Tampereen yliopistoon. Turun yliopistoon lisäpaikkoja tulee 200 ja Helsingin yliopistoon 160. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot saavat 120 uutta paikkaa, Oulun yliopisto 100 ja Åbo Akademi 40.
Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilu alkaa ensi vuonna
Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on yksi hallituksen tavoitteista. Grahn-Laasosen mukaan se on tärkeässä osassa myös perhevapaauudistuksen valmistelussa.
Viime viikolla budjettiriihessä hallitus kertoi satsauksista varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ensi vuonna kaikkiaan 70 miljoonalla eurolla niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Kokonaan maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää.
Lisäksi viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta käynnistetään kokeilu 2018–2019. Kokeiluun käytetään viisi miljoonaa.