Vaikka lattajalkoja ei luokitella sairaudeksi, ne voivat johtaa jopa leikkaushoitoa vaativiin kipuihin. Kivuliaimmat lattajalat syntyvät usein vasta aikuisiällä esimerkiksi rappeuman, vamman tai sairauden seurauksena. Niitä voi pahentaa myös liiallinen rasitus tai huonot kengät.
Astu märällä jalalla maahan. Millainen jälki siihen jää?
Jos näet hieman banaanin muotoisen läiskän, jonka ulkoreunat ovat märät mutta sisäpuoli kuiva, jalkapöytäsi kaari on korkea. Se tarkoittaa, että kävellessä maahan osuu kantapää, varpaat, päkiä ja jalkapohjan ulkoreuna, mutta ei päkiän ja kantapään välinen kaari. Suurimmalla osalla ihmisistä on tällainen jalka.
Jos maahan sen sijaan piirtyy koko jalkapohja sisäpuolta myöten, sinulla on niin sanottu latuskajalka, jota maallikoiden kesken myös lattajalaksi kutsutaan. Lattajalasta puuttuu silmin nähtävissä oleva sisäkaari.
– Se on jalkaterän rakenteellinen häiriö, jossa jalan holvikaari on matala tai olematon. Lattajalka muuttaa koko jalan biomekaniikkaa ja voi siten aiheuttaa ongelmia. Ääritilanteessa myös kantaluu kääntyy ulospäin, ortopedi, jalkakirurgi ja traumatologian erikoislääkäri Oliver Michelsson kertoo.
Kaikilla ihmisillä on syntyessään lattajalka, mutta useimmilla sisäkaari nousee ylös viiden–kuuden vuoden ikään mennessä. Pienempi osa synnynnäisistä lattajaloista jää pysyviksi.
– Enemmistö niistä, joilla on lapsuusiän latuskajalka, pärjää ihan hyvin koko elämänsä. Heillä voi olla huonompi rasituskestävyys esimerkiksi pitkänmatkanjuoksussa tai muussa urheilussa, mutta leikkauksia ei yleensä tarvita.
Tässä on niin sanottu normaali jalanjälki. Lattajalkaisella maassa näkyisi koko jalka.
Ylirasitus altistaa lattajalalle aikuisena
Joskus lattajalka kehittyy vasta aikuisiällä ihmiselle, jolla on aikaisemmin ollut normaali tai korkea jalan holvikaari. Tällainen hankinnallinen latuskajalka saattaa viedä jopa toimintakyvyn niin, ettei enää pärjää esimerkiksi seisomatyössä tai fyysisessä työssä.
– Jalan holvikaari madaltuu kyllä kaikilla iän myötä, mutta sairaalloiseksi se menee, jos alkaa tulla kipuja, Michelsson selittää.
Hankinnallisen lattajalan taustalla on usein tibialis posterior -jänteen vajaatoiminta. Kyseisen jänteen tehtävänä on lukita jalkaterä jäykäksi, kun ihminen kävellessä ponnistaa eteenpäin. Jänteen toimintaa voi heikentää esimerkiksi tapaturman aiheuttama vamma tai ikääntymisestä tai reuman kaltaisesta sairaudesta johtuva rappeuma.
– Kun jänteen toiminta heikkenee, jalkaterä ei enää lukitu ja virheasento alkaa kehittyä.
Myös kenkävalinnoilla, kuten korkokengillä tai muuten epätukevilla jalkineilla, on vaikutusta lattajalan kehittymiseen.
Joskus lattajalkojen taustalla on liiallinen rasitus.
– Jos esimerkiksi juoksee maratoneja paljasjalkakengillä, on riskiryhmässä. Erityisesti niiden, joiden jalassa on synnynnäisesti matala holvikaari, kannattaa varoa ylirasitusta, Michelsson sanoo.
Maratoonari saattaa altistaa itsensä lattajaloille.
Tarvittaessa leikkaushoito
Lattajalkojen aiheuttama rasituskipu alkaa yleensä jalkaterän sisäsyrjästä, mutta laajenee pahentuessaan myös jalkaterän ulkoreunaan.
– Kipu pysyy pääosin jalkaterän alueella, mutta jos jalan biomekaniikka muuttuu hyvin vahvasti, niin se voi tuntua polvessa, lonkassa ja jopa alaselässä asti.
Hoito riippuu kivun kovuudesta, joka määritellään neljä eri vaihetta luokittelevalla asteikolla.
– Ykkösvaihetta hoidetaan yleensä jalan holvikaarta tukevilla pohjallisilla sekä fysioterapialla, jossa harjoitetaan tibialis posterior -jännettä, Michelsson kertoo.
Leikkaushoitoa annetaan vain erittäin pahaan kipuun. Vaihtoehtoina on esimerkiksi jännesiirre tai osteotomia eli luunkääntöleikkaus, jossa siirretään kantapäätä sisäänpäin ja voidaan asetella muitakin jalkaterän luita parempaan asentoon. Joskus holvikaarta kohottavaan jalkapöytään laitetaan ruuveja.
– Viimeisenä keinona todella pahoissa virheasennoissa jäykistetään jalkaterän niveliä luudustusleikkauksessa.
Leikkauksen jälkeen jalasta tulee ulkoisestikin eri näköinen, sillä jalkaholvi nousee silmin nähden korkeammalle.
– Lievää rasituskipua aiheuttavaa latuskajalkaa ei kannata korjata isolla leikkauksella. Mutta jos on oikeasti ongelmia pärjätä jokapäiväisessä työssä, ei pysty kunnolla kävelemään ja sattuu jatkuvasti, niin leikkauksesta hyötyy paljon, Michelsson kertoo.
"Päänsärky voi johtua jalkaterän väärästä asennosta"
Mitkä ovat yleisimpiä jalkaterän ongelmia? Miten syntyy plantaarifaskiitti, vaivaisenluu tai juoksijan polvi? Entä miten ongelmia voi ennaltaehkäistä? Katso videolta fysioterapeutin haastattelu.
21:22
