Joka vuosi sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla törmää latukeskusteluihin. Mitä siellä saa tehdä ja mitä ei? Suomen Latu kertoi latuetiketin perussäännöt. MTV selvitti myös, onko laturaivoa koettu Helsingin Paloheinässä.
Noin 1,5 miljoonaa Suomalaista hiihtää vähintään kerran vuodessa. Kun ulkoilureiteille saapuu sankka joukko hiihtäjiä, saattaa siinä yhteentörmäyksiä tulla. Joskus ihan konkreettisestikin.
Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlssonin mukaan tärkein sääntö laduilla on yksinkertainen.
– Latu on tarkoitettu kaikille hiihtäjille. Täällä Paloheinässä on lapsia, ehkä ensikertalaisia, toisaalta luonnosta nauttijoita ja sitten ihan niitä hikihiihtäjiä. Latu on tarkoitettu kaikille. Se on ihan se ykkös juttu.
Sosiaalisessa mediassa keskustelua kilvoittaa erityisesti se, että milloin ladulla saa kävellä ja milloin ei.
– Kun se latu on tehty, niin se on tehty sitä varten, että siellä hiihdetään. Kun mietitään, että voiko siellä kävellä ja onko se lakiteknisesti oikein. Kun se latukone on sen ladun tehnyt, niin se on tarkoitettu hiihdolle ensisijaisesti.
Lue myös: Syksyinen lumipyry innosti Antin kaivamaan sukset kaapista – katso videolta, kuinka hiihto sujui keskellä syyskuuta
Käyttöaste on kasvanut valtavasti
Hankalaksi tilanteen tekee se, että joskus ladun kautta pitää kävellä päästäkseen haluamaansa paikkaan.
Tällöin kyseessä on yleensä huonosti suunniteltu reitti ja suuri käyttöaste.
– Isoissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, ulkoilualueiden määrä on liian vähäinen suhteessa asukkaiden määrään. Käyttöpaine näissä ulkoilualueilla on suuri.
Nykypäivänä ulkoilemassa on suuri ja erilainen joukko ihmisiä. Kaikilla on yhtäläinen oikeus toteuttaa haluamaansa liikuntamuotoa.
– Toinen asia. Onko ne ladut ja reitit suunniteltu nykypäivän kysynnän mukaisesti. Meillä tulee tällä hetkellä 1 000 maastopyöräilijää lisää kuukaudessa. Meillä on koiranulkoiluttajia. Koiria Suomessa on 700 000. He haluavat ulkoilla. On kärryntyöntäjiä. Yhdenvertaisuusasiat, matalan kynnyksen reitit. Tarpeita on tullut lisää, Karlsson selittää.
Opasteiden merkitys korostuu
Kolmas keskeinen asia on reittien opasteet ja kyltitys.
– Jos ne on suunniteltu kunnolla, ollaan huomioitu nämä eri käyttömuodot, sitten on kysymys siitä, että onko se viitotettu oikein, onko ohjeistettu oikein. Löytävätkö ihmiset tiedon siitä, että mitä siellä tehdään.
Karlssonin mukaan ratkaisu löytyykin useimmiten jostain näistä kolmesta.
– Jos me pääsisimme näistä kolmesta asiasta yli, niin väitän, että tämä epäasiallinen käyttäytyminen laduilla tai poluilla vähenisi ihan minimiin siitä, mitä se tällä hetkellä on.
Laturaivoa ei Karlssonin mukaan kuitenkaan juuri ole. Hän haluaa muutenkin puhua mieluummin epäasiallisesta käytöksestä kuin laturaivosta.
Miten paljon epäasiallista käytöstä laduilla esiintyy Suomen Ladun tutkimuksen mukaan? Kysyimme Paloheinässä hiihtäneiltä, ovatko he koskaan törmänneet laturaivoon.
Myös nuoret hiihtäjät Säde ja Lumi kertovat vinkkinsä aloittelijoille ladulla. Katso kokonaisuus alta.
7:35
