"Nyt se h...... n mopojengi taas kaahasi ladulla – Ei voi olla totta! Nyt ne taas aloittaa tän meidän hiihtäjien ärsyttämisen. Heristin kyllä nyrkkiä (sauva kädessä!) Ja aika monta ärräpäätäkin taisi tulla."
Pääkaupunkiseudun suosituimmat ja vilkkaimmat hiihtoladut ovat Helsingin Paloheinässä, jossa käy vilkkaimpina päivinä jopa 10 000 hiihtäjää.
Julkisessa Paloheinän hiihtoladut Facebook-ryhmässä intohimoisimmat hiihtäjät ovat purkaneet ladulla kertynyttä patoutunutta raivoa avoimesti – toisinaan ladulla on suutuspäissä uhkailtu sauvalla kävelijöitä.
Tässä otteita Facebook-kirjoituksista:
Kaverini totesi, että Paloheinässä on Suomen äkäisimmät hiihtäjät. Sääli, jos hiihto on noin stressaavaa.
Kaikki mahtuu, kun sopu suo sijaa. Tunteet kulkee vuoristorataa. Ensin olen iloinen, kun tulee lumet ja ladut. Kun pääseen hiihtämään, on joku ehtinyt ladut pilata ja se kovasti harmittaa. Silti hiihdän, mutta vähän vi****aa, kun joku asioikseen pilaa mun hiihtonautinnon.
Helsingin kaupungin liikuntamestari Mircos Kienasen mukaan laturaivo on tunnetila, joka pahenee ajoittain ja siitä keskusteleminen vain pahentaa tilannetta entisestään.
– Laturaivo pahenee aina välillä. Enkä tästä mielelläni puhu, koska esimerkiksi kolme vuotta sitten kirjoitettiin, että laduilla on nähty muutamia kävelijöitä – pian niitä oli muutamia kymmeniä. Se on kelju tauti, joka leviää kulovalkean tavoin, kun siitä puhuu sanoo Kienanen.
Perässä käveli eri paikoissa kaksi seuruetta, joissa koirat (3-5 kpl) irti. Jouduin pyytämään, että laittavat kiinni, eivät protestoineet. Vain yksi jalankulkija (sauvakävelijä) tuli vastaan.
Ennemmin olisin "huolissani" siitä, että laduilla kävellään, pissatetaan koiria ja pyöräillään..
Muutamalla nuorten miesten ryhmällä näytti olevan liki kisa siitä, kuinka paljon uria saatiin sotkettua jalkoja vetämällä.
Kävelijät ja hiihtäjät vuorottelevat
Kienanen myöntää, että välillä työ masentaa laduntekijöitä, kun sääherra sulattaa vaivalla aikaan saadut ladut – puhumattakaan ladun tuhoamisesta tahallaan.
– Juuri kun ladut olivat viime viikonloppuna kunnossa, niin alkuviikko sulatti useimmat ladut. Sitten ihmiset kävelivät ja ulkoiluttivat koiraa pehmeillä laduilla. Joskus olen nähnyt, kuinka ihmiset kävelevät ihan tahallaan ladulla ja vieressä menee aurattu kävelytie. Se on ilmeisesti periaate, että kesät talvet kävellään samaa reittiä. Kyllähän tämä välillä masentaa, mutta tämä on ammatinvalinta kysymys, naurahtaa Kienanen.
1:03
Ei tykätä luistelijoista, ei kävelijöistä, ei fillaroitsijoista, ei lapsista, ei hiljaa menijöistä, ei liian lujaa menijöistä, ei koirista, ei metsän eläimistä, ei kenestäkään. Pertsaa vaan kaikki urat millin välein – ettei vaan tule joku julma luistelija viemään tilaa. Ja mieluiten pertsalatu ihan yksinään ettei vaan, joku hituri tule eteen tai taakse tai sivulle. Vuoronumerot ja ladun ajo aina vuoron jälkeen, aidattu alue kameroineen, siinäpä oiva ratkaisu.
Tänään oli taas latupoliisilla töitä - vain sakotusoikeus puuttuu. Tänään jututin yhtä kävelijää, joka tuli Niskalassa luitelubaanaa pitkin ja jatkoi pellon laidan metsälatua pitkin. Kuullemma, kun ei ole kieltokylttiä niin latupohjaa pitkin saa kävellä
Lasten hiihtokoulut ovat suosittuja.
Kieltokylteistä ei ole apua
Toinen tuli luistelulatua pitkin vastaan pyörällä - latuhan ei hänen mukaansa siitä pilaannu, jos siinä pyöräilee ja kertoi menevänsä "tämän kerran". Viimeiselle pikkulapsiperheelle en enää jaksanut sanoa mitään, kun yksi taapero oli suksilla - vanhemmat ja muut lapset kuitenkin kenkineen ladulla.
Vähän turhalle tuntuu mussuttaa ladulla kävelijöille, kun osa rikkoo latuja sukset jalassa. Jyrkistä mäistä ladun rikkovat pääsääntöisesti ne perinteisen hiihtäjät, jotka menevät haarakäyntiä ladun päällä.
Kienasen mukaan kaupunki on joskus laittanut kävelemisen kieltäviä kylttejä hoidetuille laduille.
– Kyltityksessä ei ole mitään järkeä, koska niitä saisi poistaa ja laittaa edestakaisin vaihtelevien säiden vuoksi. Samalla metsäpolulla on hyvä hiihtolatu ja parin päivän päästä siinä ei ole yhtään lunta, jolloin siinä voi kävellä ja ulkoiluttaa koiraa, toteaa tähän ehdotukseen Kienanen.
Valitettavasti latujen käyttörajoitukset eivät ole kaikille tuttuja – eivätkä tutuksi muutu, vaikka hiihtoväki ottaisi minkälaisen marttyyriasenteen. Kyltit olisi pakko saada. On siellä ihan sikailijoitakin, mutta aika moni ei tiedä/muista/tajua.
Jouduin pelottavaan tilanteeseen koiranulkoiluttajan kanssa viime talvena. Tiedustelin koiranulkoilutajalta aivan ystävällisesti, onko hän eksynyt, kun kävelee ladulla. Siitä seurasi kauhea huuto ja uhkailu ja lopulta lähdin hiihtämään pakoon ja tuo mies juoksi perässä, oli todella aggressiivinen
Paloheinän lyhyillä laduilla on ruuhkaa arki-iltaisin, mutta esimerkiksi 5 kilometrin latua saa hiihdellä lähes tulkoon omassa rauhassa.
Kienasen mukaan esimerkiksi Paloheinässä on merkattu golfkentän vierestä lähtevä metsäreitti kieltokyltillä, joka kieltää luistelun ja on sallittu vain perinteiselle hiihdolle – eikä maalaisjärjen käyttöä ole kielletty ladulla.
– Esimerkiksi yhteysladut Paloheinään Laaksosta ja Pirkkolasta ovat ongelma, sillä ne ovat tavalliset latukoneella ajetut pariladut, joiden välillä ei mahdu luistelemaan, mutta tämä on ainoa latuyhteys Paloheinään. Kyllä se välillä surettaa, kun olet juuri tehnyt perinteisen parilatu-uran ja joku luistelee sen koneen perässä rikki. Sehän on vähän sama asia, kun jos siivoja on juuri pessyt lattian ja joku kävelee siinä mutaisilla kengillä, kuvailee tilannetta Kienanen.
Hiihto on hieno harrastus, mutta laturaivo herää herkästi, kun pertsaurat tahallisesti pilataan luistelulla.
En kyllä laittaisi tahallisuuden piikkiin, itselläni ainakin tasapaino voi heittää joissain kohdin sen verta, että tulee pidempi liuku.
Ilmeisesti vapaahiihtäjän logiikka on tämä; luistelu on sallittu, jos se ei ole erikseen kielletty. Siksi olisi hyvä kyltittää ladut huolella, ettei asia jäisi epäselväksi. En usko, että sekään tehoaa aivan kaikkiin luistelijasankareihin, mutta saattaa siitä olla jotain apua.
Paloheinän valaistut muutaman kilometrin mittaiset ladut kiertelevät metsässä vaihtelevassa maastossa. Yksi Paloheinän metsälenkeistä on vain perinteisen hiihtäjille ja siinä on metsän reunassa kieltokylttikin.
Ladulla kävely on kielletty!
Laturaivo on somessa kiihtynyt lämpötilan sahaamisen myötä. Kiukkua lisää se, kun Paloheinän peltolatu, joka on erityisesti viikonloppuisin suosituin pääkaupunkiseudun latu, ei ole käytössä, koska lunta ei ole tarpeeksi. Peltoladulla olisi leveyttä yli 10 metriä ja siinä keskellä on viiden metrin levyinen luistelubaana ja molemmilla reunoilla ainakin kaksi perinteisen latua.
– Jos minä saisin toivoa, lunta olisi 50 senttiä tai ei yhtään. Esimerkiksi torstaina Vantaan mittauspisteen mukaan lumikerroksen paksuus oli vielä 16 senttiä, kun sitä tarvittaisiin luonnonlumiladun tekemiseen Paloheinän peltoladulle vähintään 25 senttiä, sanoo Kienanen.
Itse olen kerran ilmoittanut hyvin asiallisesti peltoladulla kävelijöille, että aion kuvata teidät ja ilmoittaa järjestyslain rikkomisesta poliisille. Kyllä se riitti siihen, että poistuivat latu-uralta. Eikä ollut minkään asteinen uhkaus, vaan toteamus. Huutaahan ei kannata, vaikka teille huudettaisiin.
0:42
Paloheinään on tehty tykkilunta tänä talvena jo 30 000 kuutiota, kun normaalisti sitä on tarvittu vain 15 000 kuutioita. Tästä huolimatta tykkilumilatua on hiihdettävissä vain kolmen kilometrin latu metsässä.
Kienasen mukaan hoidetuilla laduilla kävely on Suomen järjestyslaissa kielletty.
– Ei latuja tarvitse kyltittää, kun laki kieltää hoidetuilla laduilla kävelemisen. Se on näin yksiselitteistä. Poliiseilla ei ole aikaa valvoa latuja, kun heillä on muutakin tehtävät, toteaa Kienanen.
Laduilla siis on tarkoitus hiihtää ei kävellä, pyöräillä tai mopoilla. Paloheinänkin alueella on aurattuja kävelyreittejä runsain mitoin.
– Perinteisen laduilla hiihdetään pertsaa, mutta toki ylämäet saa mennä luistelulatua haarakäynnillä kuten maailman huiput, lisää Kienanen.
Paloheinässä on myös pääkaupunkiseudun isoin pulkkamäki.
Paloheinässä julistettu laturauha
Paloheinässäkin jopa kirkko on rientänyt avuksi rauhoittamaan hiihtolatuja julistamalla metsässä pidetyssä hartaushetkessä laturauhan.
Nyt se h...... n mopojengi taas kaahasi ladulla, heti Niskalan jälkeen ja sitten jonnekin Tuomarinkylän suuntaan
Kaahasivat niin läheltä, että jos olisi tullut pienikin ohjausvirhe, olisi käynyt huonosti molemmille. Heristin kyllä nyrkkiä (sauva kädessä!) Ja aika monta ärräpäätäkin taisi tulla
Varmaa on, että suuren hiihtokansan keskustelu rakkaasta ja intohimoja herättävästä hiihtoharrastuksesta ja latujen kunnosta jatkuu verkossa, somessa ja ladulla, mutta myös sen varressa.
Helsinkiläisiä suotta moititaan. Olen pohjoisesta ja minun kokemus on, että etelässä, kaupungeissa ainakin, tervehtiminen on yleisempää kuin monessa muussa paikassa. Etelän ihmiset siellä Lapin laduillakin toisiaan tervehtivät.
Moikataan, kun tavataan Paloheinän hiihtoladuilla – itse hiihdän siellä perinteistä ja luistelua, mutta reippailen välillä jalkaisin kävelyteillä.
Kursivoidut tekstit suoria lainauksia julkisista Facebook-kirjoituksista.