Lauri Allan Törni (1919–1965) taisteli elämänsä aikana kolmen armeijan riveissä. Pysyvää rauhaa hän ei siviilielämässään saanut koskaan. Törnin elämän suuri tragedia oli hyljeksintä Suomessa, mikä pakotti hänet jättämään taakseen kotimaansa sekä juuri löytämänsä rakkauden.
Lauri Törnin teot ja saavutukset sodissa niin Suomen, Saksan kuin Yhdysvaltojenkin puolesta ovat hyvin tiedossa. Mannerheim-ristin ritari palveli upseerina kolmen eri maan riveissä.
Hän saavutti kykyjensä ansiosta kaikissa kolmessa armeijassa vähintään kapteenin arvon, mikä on hyvin poikkeuksellista, ehkä jopa ainutkertaista.
Sotaisa elämä jätti jälkensä mieheen siviilipuolella. Rauhan aika karttoi miestä ja mies rauhaa.
Törni ei mennyt koskaan naimisiin, eikä tiettävästi saanut lapsia.
Rakkaus roihahti maanpaossa
Törnin elämässä oli silti rakkautta, ja suurin niistä syttyi keskellä poikkeuksellisia oloja. Törni kohtasi Ruotsissa kauniin, ruskeatukkaisen naisen, johon rakkaus syttyi Lauri Törni -kirjan mukaan ensisilmäyksellä.
Vuosi oli 1949. Törni ei ollut Suomessa suuressa suosiossa, sillä hän oli vastikään vapautunut vankilasta istuttuaan sodan jälkeen tuomiota maanpetoksesta.
Lue myös: Ristiriitaisen sotasankarin syntymästä 100 vuotta
Tuomio tuli Törnin loikattua Saksan armeijan palvelukseen Lapin sodan ollessa vielä käynnissä 1945. Tarkoitus oli kouluttautua sen varalta, jos Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Siinä tapauksessa Suomen vastarintaliike nousisi aseisiin Saksan avustamana.
Tuomio tarkoitti sitä, että Törni menetti suomalaisen sotilasarvonsa. Upseeriksi ei ollut enää asiaa Suomessa. Ja ajan lain mukaisesti hänet oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi.
Hetken onni
Ei-haluttuna henkilönä Törni muutti Ruotsiin.
Siellä hän tapasi Marja Kopsin ja koki jotain, mitä ei aiemmin ollut kokenut, ensirakkauden.
Törni muutti pian Marjansa kanssa tämän vanhempien huvilaan Tukholman lähelle Saltsjö-Duvnäsiin.
– Olen ensimmäistä kertaa rakastunut, Törni myönsi kirjan mukaan.
Törni oli tervetullut taloon, ja elämä vieraassa maassa oli mukavaa, jopa onnellista.
Lue myös: Suomalaisen sotasankarin tarina kiehtoo ulkomailla: ”Moni piti häntä tuhoutumattomana”
Vuosikymmenen ensimmäisenä päivänä 1.1.1950 juhlittiin kihlajaisia. Lassena tunnettu Törni kuvattiin poikkeuksellisesti hymyilevänä kihlattunsa vieressä.
Onni kesti kuitenkin vain hetken. Törni ei saanut rauhaa Ruotsissa, eikä synnynnäistä sotilasta haluttu enää upseeriksi Suomeen.
Meren taakse
Elämä Atlantin toisella puolella veti puoleensa.
Törni alkoi järjestellä asioita, ja maaliskuussa 1950 hänellä oli kaikki tarvittava merimatkaa varten. Hän matkusti ruotsalaisen tankkerin s/s Bolivian kyydissä Venezuelaan, ja jatkoi myöhemmin matkaa Yhdysvaltoihin.
Törni lupasi juhlallisesti Marjalleen vielä palaavansa.
– Minä tulen vielä takaisin noutamaan sinua. Saat siitä upseerin ja herrasmiehen kunniasananani, kirja kertoo Törnin vakuuttaneen.
Yhteys kuitenkin hiipui vuosien myötä.
Katkera paluu
Vuosia myöhemmin Lauri Törni palasi, ja saapui Larry Thornena Kopsin oven taakse.
Kops ei ollut jaksanut enää Lasseaan odottaa. Hän oli mennyt naimisiin espanjalaisen miehen kanssa ja muuttanut Las Palmasiin.
Amerikkalaistuneen Törnin kerrotaan seurustelleen eri naisten kanssa Yhdysvalloissa, mutta hän ei mennyt koskaan naimisiin. Vuonna 1965 hän kohtasi loppunsa Vietnamissa, kun häntä kuljettanut helikopteri syöksyi viidakkoon.
Lue myös: Mannerheim-ristin ritarin uskomaton elämä: Maanpetos, vankilapako ja kuolema viidakossa
Lähde: Kari Kallonen & Petri Sarjanen: Lauri Törni – Mannerheim-ristin ritari ja vihreiden barettien legenda (2019).