Legendaarisen poliisikoira Lexin kuolemasta jo kulunut 40 vuotta, mutta Lexin ennätys 108 pidätyksestä on yhä lyömätön.
Kaikki nämä pidätykset Lex teki yksin. Määrä nousee satoihin, jos tähän lisätään vielä ne pidätykset, joissa koira ja isäntä ottivat rikolliset kiinni yhdessä.
Suuren yleisön suosioon nousseen Lexin uroteoista on kirjoitettu jopa kirja sekä lukuisia lehtijuttuja vuosien varrella. Lexin maine ahkerana poliisikoirana on kiirinyt ulkomaillekin. Se on esiintynyt muun muassa Espanjassa suositussa Hola-lehdessä.
Eipä siis ihme, että Lexillä on myös omat Facebook-sivut ja että sen kuva koristaa Espoon poliisilaitoksen seinää.
Legenda elää yhä
Lexin Facebook-sivut perusti koiran uroteoista vaikuttunut Hanna Ikonen, johon sankarin elämästä kertova kirja Poliisikoira Lex oli tehnyt lähtemättömän vaikutuksen.
Poliisikoira Lex (Karhukorven Lex II, 4246/68) syntyi 1.1.1968 Karhukorven kennelissä Vihdissä. Kennelin perusti rouva Sointu Charpentier vuonna 1946.
Lexin isä oli Olex vom Piastendamm, joka oli yksi kaikkien aikojen tunnetuimpia ja arvostetuimpia saksanpaimenkoiria maassamme. Se oli alun perin sveitsiläistä kantaa ja oli tuotettu Suomeen saksalaisen poliisikoirakoulutuksen saaneena, täysin koulutettuna poliisikoirana.
Lexin äiti oli Karhukorven Ulpu. Ulpun isä oli kansainvälinen ja pohjoismainen valio Curtings Eros II ja Ulpun emä Karhukorven Caja.
Lähde: Poliisikoira Lexin Facebook-sivut
– Lexistä kertova kirja ilmestyi kun olin kymmenen vuotias. Olen lukenut kirjan useita kertoja vuosien varrella. Nuorena tyttönä en voinut millään ymmärtää sitä, miten joku voi ampua Lexin. Muistan sen päivän yhä kuin eilisen, vaikka en koskaan tavannut koiraa, Ikonen kertoo.
– Vuosien varrella minulla itsellänikin on ollut saksanpaimenkoiria, mutta Lexillä on silti yhä erityinen paikka sydämessäni. Joten ajattelin, että on varmaan monia muitakin, joita Lex on koskettanut samalla tavoin. Niinpä halusin perustaa muistosivut. Lex tulee aina olemaan omaa luokkaansa, Facebook-sivujen perustaja jatkaa.
Lex oli Espoon ensimmäinen poliisikoira. Tässä kuvassa se on isäntänsä Veikko Ylösen kanssa. Ylösen tyttären Kirsin mukaan koiran ja Veikon yhteisymmärrys oli saumatonta
Sankarikoira oli rikollisten kauhu
Suomen poliisikoirayhdistyksen verkkosivuilla Lexille ja sen isännälle on omistettu useita sivuja, joissa kerrotaan parivaljakosta.
Vuoden ikäinen Lex aloitti virkauransa Espoon ensimmäisenä poliisikoirana kesällä 1969.
Jo seuraavana vuonna se ansaitsi ensimmäisen hengenpelastusviirinsä löytämällä metsästä itsemurhaa yrittäneen nuoren, jonka henki oli vain muutamista minuuteista kiinni.
Lexin isäntä, edesmennyt Veikko Ylönen, kuuluu poliisikoirakouluttajien uraa uurtaneisiin pioneereihin.
Lex on suorittanut sadannen pidätyksensä ja saa isännältään lämpimät onnittelut.
Poliisikoirayhdistyksen sivujen mukaan Lexin maine tehokkaana pidättäjänä aiheutti sen, että koira alkoi saada tappouhkauksia rikollisilta.
Ensimmäinen tappouhkaus tuli rikolliselta, joka joutui Lexin hampaisiin takaa-ajon päätteeksi.
Lex jahtasi myös Volvo Markkasta
Kuuluisa pankkirosvo Volvo Markkanen onnistui pakenemaan koiraa ammuttuaan ensimmäisen luodin kohti Lexiä.
Luoti suhahti onneksi ohi, mutta sen aiheuttama paineaalto vaurioitti koiran tärykalvoa ja keskushermostoa. Tämän vuoksi Lex joutui ensimmäisen kerran olemaan päivän töistä pois.
Lex toipilaana Volvo-Markkasen ampuman luodin vaurioitettua sen korvaa.
Lex oli kuitenkin hyväkuntoinen. 45-kiloinen koira jaksoi uida kilometrikaupalla ja juosta tuntitolkulla. Ruokavalio oli alusta saakka raakaa lihaa eikä poikamies koskenut tyttökoiriin.
Lex kuoli luoteihin jouluaattona
Lexin kohtaloksi koitui Espoon Westendissä taloa ryöstäneen murtovarkaan takaa-ajo jouluaattona 1975.
Ylönen kuuli viisi laukausta, jonka jälkeen koira hoiperteli isäntänsä luo eikä se jaksanut nousta edes autoon.
Lex menehtyi joulupäivänä leikkauspöydälle.
Koiran isäntä oli vakuuttunut siitä, että kahdeksanvuotiaan Lexin surma oli suunniteltu ja varkaiden tarkoituksena oli tappaa heidät molemmat.
Veikko Ylösen viimeinen taputus verrattomalle työtoverille ja ystävälle.
Lex oli lasten suojelija
Ylösen tytär Kirsi Gren muistelee yhä lämmöllä Lexiä ja hän on yksi Lexin muistosivujen ylläpitäjistä.
– Olin kahdeksanvuotias, kun Lex tuli meille. Koira oli perhettämme kohtaan suojeleva ja koin oloni aina turvalliseksi sen kanssa – olinpa missä tahansa. Minun ei tarvinnut koskaan pelätä. Koira oli meidän perheenjäsenemme alusta saakka.
Lex ja perheen tytär Kirsi vuonna 1975. Lex oli tärkeä lohduttaja murrosikäiselle tyttärelle. Saman vuoden jouluaattona Lex ammuttiin.
– Se oli hyvin koulutettu valioyksilö, joka oli aina töissä. Tämä näkyi esimerkiksi siten, että Lexiä oli koulutettu huumetyöhön, joten pitkätukkaiset hipahtavasti pukeutuneet ystäväni olivat koiran mielestä epäilyttäviä, muistelee Gren.
Gren kertoo tajunneensa vasta aikuistuttuaan isänsä uraauurtavan työn poliisikoirakoulutuksessa ja Lexin tekemät uskomattomat uroteot.
– Isäni ja Lexin yhteistyö oli saumatonta, koira oli täydellisen lojaali isälleni. Näin hyvä suhde on harvinaista. Lexin menehtymisen jälkeen isäni yritti löytää Lexin vertaisen koiran siinä onnistumatta, päättää haikeasti Gren.
Lex oli myös perhekoira, joka matkusti isäntäperheensä mukana myös lomareissuilla. Tässä ollaan talvisissa maisemissa Espoon Lähderannassa.