Poliisikoirat Xando, Sakke ja Saku tapettiin työtehtävissä, Börje ja Pultti loukkaantuivat vakavasti – poliisikoirat kohtaavat silmitöntä väkivaltaa

Ihmispoliisien tapaan myös poliisikoirat joutuvat tehtävissä toisinaan vaaraan. Kokosimme 2000-luvun tapaukset, joissa poliisikoirana toiminut ihmisen paras ystävä on loukkaantunut vakavasti tai jopa kuollut virkatehtävissä väkivallan seurauksena.


Video ei herkimmille: Läheiseltä parvekkeelta kuvatussa videossa näkyy, kuinka mies ampui Porvoossa kimppuunsa usutetun poliisikoiran haulikolla.

Mielisairas murhaaja puukotti Börjen hengenvaaraan

Viimeisin vakava poliisikoiraan kohdistunut hyökkäys tapahtui vuoden 2016 elokuussa Loviisassa, kun Kellokosken sairaalasta karannut ja sittemmin nelikymppisen naisen kuoliaaksi puukottanut mies pakeni poliisia.

Kiinniottotilanteessa belgianpaimenkoira malinois -rotuinen poliisikoira Börje sai hengenvaarallisia vammoja.

Poliisikoiria noin 260

Suomessa on noin 260 poliisikoiraa. Tehtäviä koirat suorittavat vuosittain yhteensä noin 10 000, joista kiinniottoon liittyviä tehtäviä on 2 000–3 000. Jokaisessa tehtävässä on jonkinlainen loukkaantumisvaara.


Poliisikoiriin kohdistuvasta väkivallasta ei ole tarkkaa tilastointia, mutta se ei ole tavatonta. Koiraa saatetaan yrittää esimerkiksi lyödä, potkia tai jopa sohia puukolla.


Koska tilastointia ei ole, on tapaukset selvitetty aikalaisuutisoinnin ja viranomaisten omien muistikuvien perusteella.

Poliisipartio havaitsi uhrin varastetun auton, ja lopulta paon tyssättyä sorakuopalle mies pakeni jalan läheiseen metsikköön. Yön aikana poliisi etsi miestä poliisikoira Börjen avulla, ja lopulta mies löytyi koiran vainuamana.

Mies kuitenkin hyökkäsi yllättäen tiheästä kuusikoista koiran kimppuun tikaten Börjeä kylkeen useita kertoja. Koira puri aluksi miestä nilkasta, mutta irrotti lopulta otteensa kivun vuoksi.

Miehen saamiseksi hallintaan tähän jouduttiin käyttämään runsaasti voimaa etälamauttimesta teleskooppipamppuun.

Myöhemmin oikeus katsoi miehen syyllistyneen murhaan, mutta syyntakeettomana hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon, eli takaisin Niuvanniemen oikeuspsykiatriseen sairaalaan.

Börje sai tilanteessa hengenvaaralliset vammat, ja esimerkiksi sen keuhkoihin suuntautuneiden iskujen takia. Erinomaisen hoidon ansiosta koira kuitenkin selvisi ja kuntoutui jälleen työkykyiseksi.

Poliisikoirille suojaliivit

Tapauksen jälkeen poliisi ilmoitti suunnittelevansa koirille suojaliivejä. Tapauksessa surmatun naisen omaiset keräsivät rahaa suojaliivihankintoihin.

Tällä hetkellä ensimmäiset poliisikoirat ovat saamassa suojaliivinsä. Tarkoituksena on, että jokaisella poliisikoiralla olisi työtehtävissä suojaliivit saatavissa.

Loviisan tapauksen jälkeen arvioitiin syyt sille, miksi mies pääsi puukottamaan Börjeä, ja olisiko tilanteessa voitu toimia toisin.

– Hankala niitä olosuhteita on muuksi muuttaa. Ei voi sanoa, että jotain olisi pitänyt tehdä toisin. Erittäin pätevät ja ammattitaitoiset poliisimiehet olivat suorittamassa tehtävää. Koira suoriutui myös hienosti, vaikka kävi miten kävi, hän kertoo, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen koiraryhmän johtaja ylikonstaapeli Heikki Latvakoski.

– Kaikkia riskejä ei saada koskaan pois, se on niiden minimointia. Pallo on lopulta aina vastapuolella, joka päättää mitä tekee, hän jatkaa.

Poliisi julkaisi Börjen kuntoutumisen jälkeen videon tervehtyneestä poliisikoirasta.


Pultti kuntoutui päähän osuneesta laukauksesta

Poliisikoira Pulttiin osui, kun poliisi piiritti aseistautunutta miestä Varkaudessa tammikuussa 2012. Piiritys liittyi aiempaan puukotustapaukseen, josta miestä epäiltiin.

Kuusivuotias belgianpaimenkoira malinois sai osuman poliisin piirittäessä kerrostaloa ja miehen ammuttua käsiaseella kerrostalon käytävään. Luoti osui koiran silmän alapuolelle ja tuli ulos kaulasta. Koiralta murtui ainakin leukaluu.

Piiritetty mies kuoli ammuttuaan itseään. Pultti kuitenkin kuntoutui osumasta, ja palasi takaisin töihin.

Vaikka edellisistä tapauksista sellainen vaikutelma tulee, ei töihin palaaminen ole henkiin jääneelle poliisikoiralle selviö. Sen tulee pystyä toimimaan täysipainoisesti poliisikoiran tehtävissä.

Poliisikoiralaitoksen ylikomisario Joni Tonterin mukaan useimmiten eläköitymisen aiheuttaa liikkumisen estävä vamma esimerkiksi jalassa tai selässä.

Latvakoski kertoo, että riittävän toipumisajan jälkeen aletaan kokeilla, josko työtehtäväluonteiset harjoitukset sujuisivat toivotusti. Siinä nähdään, onko koiran toiminta muuttunut.

– Esteet voivat olla fyysisiä tai koiran korvien välissä, kuten rohkeuspuutteita, hän kuvailee.

Jos palautuminen työkuntoon ei onnistu, voi koira silti kuntoutua kotikoiraksi ja jäädä eläkkeelle.

Huoltoasemalla ammuttu poliisikoira järkytti koko Suomea

Yksi ehkäpä tunnetuimmista poliisikoiraan kohdistuneista väkivallanteoista oli Porvoossa heinäkuussa 2002 tapahtunut välikohtaus, jossa bensa-aseman piirityksen yhteydessä aseistautunut mies surmasi poliisikoira Xandon.

Ammuskelua, sivullisten uhkailua ja panttivankeja sisältänyt rikossarja päättyi, kun pumppuhaulikolla aseistautunut mies linnoittautui porvoolaiselle huoltoasemalle. Hän muun muassa uhkasi räjäyttää huoltamon.

Tilanteessa päätettiin käyttää poliisikoiraa, joka tarrasi miestä kädestä. Mies kuitenkin otti haulikkonsa ja ampui koiran kuoliaaksi.

Koiran ampuminen näytettiin tv-uutisissa

Mies saatiin lopulta taltutetuksi ampumalla tätä reiteen. Mies tuomittiin lopulta oikeudessa kymmenen vuoden vankeuteen muun muassa poliisiin kohdistuneesta murhan yrityksestä, törkeästä ryöstöstä, virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta ja törkeästä vahingonteosta. Poliisikoiran kuolemasta hän joutui maksamaan reilut 10 000 euroa korvauksia.

Tapaus tallentui kansalaisten verkkokalvoille, sillä sivullisen parvekkeelta kuvaamaa videota muun muassa poliisikoiran ampumisesta esitettiin televisiouutisissa.

Asiasta valitettiin Julkisen sanan neuvostoon, joka kuitenkin antoi asiasta vapauttavan päätöksen.

Koiran kuolema kova paikka ohjastajalle

Xandoa ohjasti sama poliisi, josta sittemmin tuli Börjen ohjastaja. Itä-Uudenmaan koiraryhmän johtaja Heikki Latvakoski kertoo, että koiran loukkaantuminen tai kuolema on aina kova paikka, erityisesti ohjastajalle. Poliisikoira on omalla tavallaan yksi ryhmän jäsen.

– On päivänselvää, että se vetää mielen matalaksi. Ohjaajalle se on suurin paukku.

Poliisikoira elää perheessä ohjaajansa kanssa. Oman taakkansa tuo se, että perheessä voi olla esimerkiksi lapsia.

– Siinä voi olla selitteleminen, miksi koira ei tule työvuorosta kotiin, Latvakoski toteaa.

Tapauksen jälkeen poliisi muistutti, että vaaroilta ei voida aina välttyä.


Puukotus vei Sakke-koiran hengen

Vain noin kuukautta ennen Porvoon tapahtumia oli työtehtävissä loukkaantunut myös toinen poliisikoira. Poliisikoira Sakke sai kesäkuussa 2002 kiinniottotilanteessa Vaasassa veitsestä kylkeensä. Koira menehtyi myöhemmin.

Poliisikoiralaitos sai korvauksia noin 4700 euroa koiran kuolemasta.

Poliisikoiralaitoksen Tonteri kertoo, että poliisikoiran arvo koulutuksineen on noin 38 000 euroa. Korvausvaatimuksissa otetaan huomioon koiraan käytetyn terveydenhuollon ja koulutusten lisäksi myös jäljellä oleva niin sanottu käyttöhyöty.

Itä-Uudenmaan Latvakoski toteaa, että koiran kouluttaminen, "rakentaminen", pennusta työkykyiseksi vie kolmisen vuotta. Hän kuvaa suurimmaksi osaksi vapaa-ajalla tehtävää työmäärää valtavaksi.

– Kuka silloin laskee, mikä sen hinta on, hän kysyy.

Poliisi joutui lopettamaan rynnäkössä loukkaantuneen Heron

Syyskuussa 2001 poliisikoira Hero loukkaantui piirityksessä niin pahoin, että koiranohjaaja joutui tekemään vaikean päätöksen koiran lopettamisesta.

Tilanne alkoi poliisin mentyä iltapäivällä noutamaan arvaamattomaksi tunnettua kuusankoskelaismiestä tämän kotoa Markan kylästä.

Miehellä oli rikostaustaa, ja nyt poliisi halusi kuulla häntä liittyen erinäisiin rikoksiin.  

Poliisille ei kuitenkaan avattu ovea, joten poliisi joutui murtautumaan sisään miehen paetessa vanhan omakotitalon yläkertaan.

Mies ampui välittömästi haulikolla poliisien Hero-koiraa, joka loukkaantui niin pahoin, että se jouduttiin lopettamaan välittömästi. Tapahtumien aikana yksi poliisi sai osuman pakaraansa.

Rakennuksen piiritys jatkui kaksi päivää, jonka aikana mies muun muassa ampui useita laukauksia omakotitalon ikkunasta ja seinän läpi. Miestä kuvailtiin harhaiseksi, ja tapauksessa oltiin yhteydessä myös häntä hoitaneeseen psykiatriin.

Lopulta vastarinta saatiin murrettua ampumalla miehen huoneeseen kyynelkaasukranaatteja. Talossa syttyi tulipalo, ja mies hyppäsi rakennuksen ikkunasta tulos. Mies säilyi lähes vammoitta ja käveli omin jaloin paikalta.

MTV Uutiset raportoi paikalta piirityksen aikana ja sen jälkeen. 

Murtomies iski retkikirveellä

Vuoden 2000 syyskuussa Korpilahdessa poliisikoira Jasse selvisi haavoilla, kun aggressiivisesti käyttäytynyt murtomies iski koiraa retkikirveellä.

Huoltamolle murtautunut mies oli jo aiemmin uhkaillut vartijoita. Kun poliisikoira määrättiin ottamaan mies kiinni, löi mies koiraa kirveellä päähän. Koira sai tilanteessa haavoja.

Seuraavaksi poliisi ampui varoituslaukauksen, ja lopulta miestä ammuttiin reiteen tämän paetessa.

Mies tuomittiin neljäksi kuukaudeksi vankeuteen muun muassa varkauden yrityksestä ja laittomista uhkauksista. Poliiseille vaadittiin rangaistusta voimakeinojen käytön liioittelusta, mutta hovioikeudessa lopulta syytteet hylättiin, koska mies olisi paettuaan aiheuttanut sivullisille vaaraa.

Poliisikoiralaitoksen Tonteri kertoo, että koiria suojellaan vammoilta esisijaisesti järkevillä taktisilla ratkaisuilla, ja niissä on keskeistä sekä koiran että ohjaajan koulutus.

Lisäksi koirapartioihin ollaan hankkimassa suojavälineiden lisäksi myös ensiapuvälineitä, ja ohjaajia koulutetaan antamaan ensiapua koirille.

Mielenterveyspotilas löi koiraa vesurilla päähän

Saman vuoden keväällä oli sattunut myös toinen tapaus, jossa poliisikoiraa lyötiin teräaseella.

Poliisi oli saanut tiedon, että mielenterveysongelmista kärsivä mies oli karkuteillä, ja oli aseistautunut vesurilla.

Miestä oltiin tämän vanhempien pyynnöstä toimittamassa lääkärin vastaanotolle ja mahdollisesti sen jälkeen pakkohoitoon, mutta mies ei suostunut lähtemään sairaankuljettajien mukaan.

Miestä lähti etsimään kolmen poliisin joukko poliisikoiralla varustautuneena.

Mies tavoitettiin etsintöjen jälkeen metsästä eräältä hakkuuaukealta. Noin 20 metrin etäisyydellä miehestä, tämä oli kääntynyt ja lähtenyt noin 80 senttimetrinen vesuri koholla tulemaan kohti poliisikoiraa ja poliisimiehiä.

Miehen päästyä noin kymmenen metrin etäisyydelle koirasta ampui yksi poliisimiehistä miestä revolverilla sääreen kaksi kertaa. Kun tällä ei ollut toivottua vaikutusta päästi koiranohjaaja poliisikoiran irti. Koira kaatoi miehen ja tarttui miestä vasemmasta käsivarresta, mutta irrotti otteensa miehen lyötyä sen tajuttomaksi päähän kohdistetulla vesuriniskulla.

Kun mies nousi uudelleen ylös, ampui poliisikoiranohjaaja häntä reiteen lonkan alapuolelle. Mies kuoli myöhemmin luodista saamiinsa vammoihin.

Viimeisen laukauksen ampunut poliisi sai lopulta korkeimmassa oikeudessa sakkorangaistuksen kuolemantuottamuksesta ja hätävarjelun liioittelusta. Oikeuden mukaan poliisi olisi voinut tilanteessa perääntyä paikalta.

Poliisi sai Merikarvian tapauksessa syytteet.

Sankarikoirien kuolemia historiasta

Lähivuosien lisäksi koiria on menehtynyt myös poliisitoiminnan historiassa.

Ehkäpä parhaiten poliisikoirista muistetaankin poliisikoira Lex, jota yritti surmata jopa legendaariseksikin kutsuttu pankkirosvo Volvo-Markkanen.

Lexin maine tehokkaana pidättäjänä johti tappouhkauksiin. Lopulta Lex menehtyi Espoon Westendissä ajaessaan takaa murtovarasta jouluaattona 1975. Sen isäntä kuuli viisi laukausta, jonka jälkeen Lex hoiperteli isäntänsä luo. Koira menehtyi joulupäivänä leikkauspöydälle.

Koiran isäntä oli vakuuttunut siitä, että kahdeksanvuotiaan Lexin surma oli suunniteltu ja varkaiden tarkoituksena oli tappaa heidät molemmat.

Saku kuoli huumepomon piirityksessä

Toinen historiallinen esimerkki on poliisikoira Sakun kuolema Helsingin Villa Villingin piirityksessä. Tästä tapauksesta kerrotaan laajasti Huumepoliisin jalanjäljissä -teoksessa, sillä kyseessä oli ensimmäinen aseellinen yhteenotto suomalaisen huumerikostutkinnan historiassa.

Poliisi piiritti taloa, jossa väkivaltaiseksikin tunnettu heroiinikauppias Ervo Juhani "Snobi" Jokinen piilotteli aseistautuneena.

Hän kieltäytyi antautumasta, joten huvilaan ammuttiin runsaasti kyynelkaasua. Huumausaineiden terästämä Snobi ei kuitenkaan luovuttanut, vaikkakin tämän seurue saatiin ajettua ulos talosta.

Snobin jäätyä taloon tilannetta yritettiin ratkaista koiran avulla. Snobin sulkiessa ovea poliisikoira Saku ehtikin pujahtaa sisälle taloon.

Sisältä kuului viisi laukausta, mitkä paljastivat koiran kohdanneen loppunsa. Rikosreportaasi Suomesta 1975 -kirjan mukaan Saku oli ehtinyt purra Snobia asekädestä ennen kuin tämä sai ammuttua.

Piiritys jatkui ampumisen sävyttämänä. Poliisi onnistui lopulta ampumaan Snobia haulikolla olkapäähän niin, että tämä saatiin kiinni. Poliisien muisteluiden mukaan vielä pidätyksen yhteydessäkin Snobi tavoitteli housunkauluksestaan ladattua revolveria.

Lopulta tapauksen selvittelyissä paljastui, että apteekista varastettuun heroiiniin ja morfiiniin epäiltiin sotkeutuneen noin 450 henkilöä. Tapaus tunnettiinkin poliisin keskuudessa lempinimellä Mammuttijuttu. Snobi itse tuomittiin pitkään vankeusrangaistukseen.

Lue myös:

    Uusimmat