Suomella ei ole varaa menettää suurinta osaa vapaina olevista NHL-tähdistään pois MM-kisoista, mutta ovatko kovimpiin kiekkokaukaloihin lähteneet suomalaisnuoret kunniavelassa Leijona-paitaa kohtaan?
Leijonat joutui lähtemään tämänkeväisiin MM-kisoihin ilman kirkkaimpia NHL-tähtiään. Muun muussa Patrik Laine, Mikael Granlund, Rasmus Ristolainen, Tuukka Rask ja Mikko Koivu jäivät pois kisoista, joissa Suomi venyi lopulta neljänneksi.
MM-joukkueen rakentaminen nousi hävityn pronssiottelun jälkeen kiinnostavaksi keskusteluksi C Moren studiossa, kun pitkän linjan valmentajat Hannu Aravirta, Jukka Jalonen ja Juhani Tamminen ottivat kantaa asiaan yhdessä NHL:ssä ja maajoukkueessa pelanneiden Ville Niemisen ja Antti Törmäsen kanssa.
– Minä kyllä tunnen (joukkuemanageri) Jere Lehtisen aika hyvin tunnen ja tiedän, että hän tekee kyllä ihan kaikkensa. Hän on erittäin ahkera kaveri niin kuin on (päävalmentaja) Marjamäen Latekin. Pojat ovat varmasti kroppaa laittaneet sen asian eteen, mutta vielä se voitaisiin tehdä paremmin, Jalonen kommentoi.
– Meillä on niin vähän huippupelaajia NHL:ssä, että vielä läheisempien suhteiden luominen pelaajiin kesän aikana olisi hyvä, Jalonen jatkaa.
– Esimerkiksi Rasmus Ristolainen voi olla jopa Suomen ykköspakki tällä hetkellä ja hän katseli kisat kotona. Olisi ollut hiton hieno nähdä hänet täällä. Jos nyt käy lähitulevaisuudessa niin, että Buffalo ei ole mukana pudotuspeleissä, niin pitäisi yrittää varmistaa se, että Rasmus olisi maajoukkueen käytettävissä.
Juhani Tamminen koki pelaajien olevan velkaa systeemille, joka on mahdollistanut heidän nykyisen asemansa kiekkomaailman huipulla. Ville Nieminen haluaisi luopua tästä ajatuksesta.
– Minä tunnen nuorempaa sukupolvea ehkä vähän enemmän ja koen niin, että meidän pitäisi päästä siitä kunniavelka-asiasta päästä seuraavalle askeleelle, Nieminen sanoo.
– Jääkiekkoliitto, valmennus, media, kannattajat – meidän pitäisi tehdä siitä Leijoniin tulosta niin houkutteleva, että tänne olisi kiva tulla pelaamaan. Että se maistuisi ja tuntuisi niin hienolta eikä se negatiivisen paineen ja kuran saamisen pelko olisi niin suuri, Nieminen perustelee.
Myös Antti Törmänen muistelee, että parikymmentä vuotta sitten kuranheitto kieltäyjiä kohtaan oli huomattavasti nykyistä armottomampaa.
Katso keskustelut kokonaisuudessaan jutun videoilta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.