Lenin-museo sulkeutuu: Oliko Neuvostoliitto todella tamperelainen keksintö ja miten mustamakkara ehkä toi Suomelle itsenäisyyden?

Tampereella vuodesta 1946 toiminut Lenin-museo sulkeutuu lopullisesti sunnuntaina, minkä kunniaksi museo pitää avoimet ovet viimeisenä päivänään.

Museo on lähes 80-vuotisen historiansa aikana nähnyt muutokset Leninin henkilönpalvonnasta ja idänpolitiikan puolivirallisesta protokollasta kulttimainettakin nauttineeksi kuriositeettikohteeksi. 

Tampereen museo oli vuosikymmenten ajan länsimaiden ainoa Lenin-museo.

Museo sijaitsee Tampereen työväentalon vanhassa juhlasalissa, jossa Neuvostoliiton perustajiin kuuluneet Lenin ja Stalin tapasivat toisensa keväällä 1905 salaisessa kokouksessa.

Museo perustettiin Suomi-Neuvostoliitto -seuran aloitteesta ja siitä tuli YYA-aikakauden pompöösin protokollan osa. 

Suomessa vierailleiden neuvostojohtajien kuului tehdä kunniakäynti museoon, samoin tavallisten neuvostoliittolaisten turistiryhmien, joille olisi toki ollut Lenin-museoita riittämiin omassakin maassa vierailtaviksi. Myös presidentti Urho Kekkonen vieraili museossa.

Museossa uskotaan, hieman pilke silmäkulmassa, että tuolla tapaamisella oli maailman historiaa muuttaneet seuraukset.

 – Kyllä me lähdemme siitä, että Neuvostoliitto on tamperelainen keksintö. Se ei ole paras tamperelainen keksintö, mutta se on varmasti tunnetuin, naurahtaa museonjohtaja Kalle Kallio.

Toinen tunnettu tamperelaiseksi sanottu keksintö on mustamakkara.

– Mustasta makkarasta sanotaan, että kun Lenin ja Stalin tapasivat täällä Tampereella, he menivät Laukontorille syömään mustaa makkaraa. Ainakin jos uskomme kirjailija Veikko Huovista, ja miksi emme uskoisi, Lenin oli todennut, että kansakunta, jolla on tällainen makkara, ansaitsee itsenäisyyden.

Museo uusuitui täysin

Suomi-Venäjä -seura luopui museon omistuksesta vuonna 2013 ja se siirtyi osaksi niin ikään Tampereella toimivaa Työväenmuseo Werstasta. Uusi omistaja uusi näyttelyn lähes täysin.

– Teimme silloin syvällisiä kävijätutkimuksia, ja ne osoittivat, että museovieraat halusivat lisää tietoa KGB:stä, vankileireistä, toisinajattelijoista ja neuvostoarjesta sekä neuvostohuumoria. Näiden mukaan sitten uudistimme museota. Olisimme oikeastaan voineet luopua Lenin-museon nimestä jo silloin, Kallio sanoo.

Museossa onkin ollut esillä muun muassa pienoismalli Gulag-vankileiristä, NKVD-upseerin teloitusnahkatakki, Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen varusteita, kokonainen Neuvosto-virolaisen perheen olohuone 1980-luvulta sekä tietenkin eräs kansainvälisesti tunnetuimmista neuvostoliittolaisista keksinnöistä, Tetris-tietokonepeli.

Samoihin tiloihin aukeaa helmikuun puolivälissä ensi vuonna uusi idänsuhteiden museo Nootti, joka käsittelee nykyistä laajemmasta kulmasta Suomen ja sen itänaapureiden suhteita.

–  Suomen historiaa 1900-luvulta ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä Neuvostoliiton historiaa. Näemme tänäkin päivänä, että se, mitä Venäjällä tapahtuu, vaikuttaa edelleen meidän elämmäämme. Se vaikuttaa meidän talouteemme ja meidän mielialoihimme.

Katso videolta artikkelin alusta lisää museosta ja sen tarinoista.

Lue myös: Helsinki vaihtaa Lenininpuiston nimen

Lue myös: Tasan sata vuotta sitten kuollut Lenin on historian roskatynnyrissä, suomalaistutkija arvioi – näin väitettä perustellaan