Ballon d'Or, eli maailman parhaan jalkapalloilijan pysti, ojennetaan tälläkin kaudella joko Cristiano Ronaldolle tai Lionel Messille. Palkinto jaetaan tammikuun alussa. On hämmästyttävää, kuinka nämä kaksi pelaajaa ovat dominoineet kyseistä palkintoa jo vuosikaudet. Kovin monta samanlaista tapausta ei historiasta löydy.
Kautta aikojen maailmassa on ollut ylivoimaisia pelaajia, jotka ovat dominoineet jalkapallokenttiä suvereenisti. Palkintoa on jaettu vuodesta 1956, mutta vuoteen 1995 asti vain eurooppalaisia pelaajia sai äänestää. Niinpä esimerkiksi Pele ja Diego Maradona eivät koskaan olleet mukana äänestyksessä. 1995 sääntöjä muutettiin ja AC Milanin liberialaishyökkääjä George Weah tuli heti valituksi.
Monotonista touhua
Äänestys on käynyt kovin monotoniseksi. Vuodesta 2008 lähtien kärkikaksikko on ollut yhtä kertaa lukuun ottamatta Messi ja Ronaldo. Messi on voittanut pytyn neljästi, Ronaldo kolme kertaa. Tässä välissä tosin palkintogaala siirtyi vuonna 2010 UEFA:lta FIFA:n alaisuuteen. Ronaldo ja Messi olivat kolmen loppusuoran ehdokkaan joukossa jo 2007, mutta tuolloin pytyn vei AC Milanin brassipelaaja Kaká.
Messi on ollut ehdolla kahdeksan kertaa, Ronaldo seitsemän kertaa. Vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Johan Cruyff, Michel Platini ja Marco van Basten ovat vieneet tittelin kolmesti, Alfredo Di Stefano, Franz Beckenbauer, Kevin Keegan, Karl-Heinz Rummenigge ja Ronaldo kahdesti.
Pele ja Maradona olisivat juhlineet
Nykysäännöillä juuri Pele ja Maradona olisivat hyvin todennäköisesti kahmineet selkärepullisen pyttyjä urallaan, mutta silti Messin ja Ronaldon dominanssi on hämmentävää. Miksi he ovat niin hyviä, että kukaan pelaaja ei pysty heitä haastamaan, kun maailman parhaasta äänestetään? Vuodesta 2008 asti he ovat olleet kärkikaksikkona pois lukien 2010, jolloin Andreas Iniesta oli Messin jälkeen kakkonen, eikä Ronaldo ollut lainkaan ehdolla.
On selvää, että paljon maaleja tekevät hyökkääjät ovat aina kärkipäässä näissä äänestyksissä. Palkinto on jaettu nyt 60 kertaa ja sen on saanut vain yksi maalivahti ja neljä puolustajaa. Silti se ei poista sitä faktaa, että Messi ja Ronaldo ovat dominoineet jalkapallomaailmaa vuodesta 2007. Sen jälkeen Ronaldo on pelannut seurajoukkueissaan 283 liigaottelua ja tehnyt niissä 286 maalia. Messillä pelejä on 275 ja maaleja 270. Ne ovat täysin käsittämättömiä lukemia.
Poikkeusyksilöitä syntyy joka lajiin
Usain Bolt, Michael Phelps, Wayne Gretzky, Tiger Woods, Jelena Isinbajeva, Michael Jordan, eri lajeissa tunnetaan urheilijoita, jotka ovat täysin suvereeneja vuosikaudet. Silti on hyvin poikkeuksellista, että heitä on samassa lajissa samalla aikakaudella kaksi kappaletta.
Miksi Messi ja Ronaldo ovat niin hyviä? Yksi iso osa menestystä on se, että molemmat ovat pystyneet poikkeuksellisen hyvin välttämään vakavia loukkaantumisia jo vuosikaudet. Ne katkaisevat liian monella pelaajalla kehityksen kierteen. Urankin. Molemmat ovat huipputaitavia, mutta yhtä taitavia pelaajia on maailma pullollaan. He ovat rakastaneet palloa ja leikkineet sillä lapsesta asti jatkuvasti, mutta niin tekevät miljoonat muutkin ammattiurasta haaveilevat. Miksi juuri nämä kaksi ovat niin erityisiä? Heillä on pakko olla joku jalkapallogeeni. Se sisältää poikkeuksellisen avaruudellisen hahmotuskyvyn ja sen ansiosta taidon tehdä nopeasti oikeita ratkaisuja juuri oikeaan aikaan. He näkevät kentän poikkeuksellisesti, tietävät koko ajan, missä itse ovat, missä muut pelaajat ovat – ja ennen kaikkea, missä maali on.
Suomi pesee kerrankin Ruotsin
Nyt kun maailman parasta pelaajaa taas valitaan, on paikallaan muistaa, että Jari Litmanen oli sentään ehdolla vuonna 1995, Ajaxin kukkeimmalla kaudellaan. Mutta pronssille jäi Milanin George Weahin ja Bayern Münchenin Jürgen Klinsmannin taakse. Pohjoismaalaiset eivät ole juhlineet äänestyksessä. Tanskan Allan Simonsen voitti kultapallon vuonna 1977 ja Preben Elkjaer oli kakkonen 1985. Samalla kaksikolla on yksi kolmostila: Simonsenilla 1983, Elkjaerilla 1984. Yhtään ruotsalaista ei ole ollut koskaan kolmen joukossa, ei edes suuri ja mahtava Zlatan. Suomi-Ruotsi 1-0.
Lue Lex Hollon kaikki blogit täältä