Liettua irtautuu tänään rypäleaseiden kieltosopimuksesta.
Näin ollen Liettuasta tulee ensimmäinen valtio, joka vetäytyy yli sata allekirjoittajamaata kattavasta sopimuksesta ja ylipäätään ensimmäinen valtio, joka irtautuu niin kutsutusta humanitaarisesta aseriisuntasopimuksesta.
Niiden piiriin kuuluvat rypäleaseiden lisäksi miinat, ydinaseet sekä kemialliset ja biologiset aseet.
Vuonna 2011 rypäleaseiden kieltosopimuksen piiriin liittynyt Liettua teki viime syksynä päätöksen irtautua kansainvälisestä sopimuksesta kasvaneisiin turvallisuushuoliin vedoten.
– Kansallisen turvallisuuden ja kansalaisten suojelemiseksi tarvitaan täysi puolustuksellisten työkalujen kirjo, myös rypäleaseet, perustelu kuului.
Liettuan suurin turvallisuusuhka, Venäjä, ei ole rypäleaseiden kieltosopimuksen osapuoli.
Ukrainassa sodan osapuolet ovat käyttäneet rypäleaseita, jotka ilmassa räjähtäessään vapauttavat jopa satoja laajalle alueelle leviäviä pienempiä räjähteitä.
Räjähtämättöminä ympäristöön jääneet räjähteet aiheuttavat tappavaa vaaraa vielä vuosia myöhemmin.
Liettuan irtautuessa sopimuksesta on Norjasta tulossa ainoa kieltosopimuksen piirissä oleva valtio, joka jakaa rajaa Venäjän kanssa.
Myöskään Suomi ei kuulu sopimuksen piiriin.
Ennen Liettuan irtautumista rypäleasesopimuksesta on Venäjä viime vuosina tehnyt eniten irtiottoja kansainvälisestä asevalvontajärjestelmästä.
Se on muun muassa jättäytynyt ydinkokeiden kieltosopimuksen ulkopuolelle ja hylännyt myös sopimuksen, joka sääntelee sotilaskaluston määrää Euroopan mantereella Uralin vuoristoon asti.