Yhdysvallat lähettää Ukrainaan kiistanalaisia rypäleammuksia – näin päätöstä arvioivat sotatutkija ja ihmisoikeusasiantuntija

Rypäleammuksesta hajoaa ilmalennon aikana useampia pienempiä ammuksia, jotka leviävät laajalle alueelle. Historiasta on opittu, että ammuksista suuri osa on suutareita eivätkä räjähdä maahan osuessaan. Tämä taas voi myöhemmin aiheuttaa siviileille vahinkoa. 

New York Timesin mukaan arviolta 56 500–86 500 siviiliä on kuollut rypäleammusten vuoksi toisen maailmansodan jälkeen. 

Yhdysvaltain laki kieltää toimittamasta sellaisia rypäleammuksia, joista suutareita on yli yksi prosentti. Pentagon vakuuttaa, että Yhdysvaltojen rypäleammukset ovat moderneja ja suutarien osuus niissä on alle 2,35 prosenttia. 

Lue myös: ISW: Ukrainan vastahyökkäys etenee odotettua hitaammin, mutta ei kuvasta hyökkäyspotentiaalia

Ukraina on myös vakuuttanut, että se ei käytä rypäleammuksia kaupunkialueilla, Pentagon sanoo. 

Ukraina on aiemmin sanonut, että se käyttäisi rypäleammuksia harkitusti, koska se taistelee omalla maallaan. Lisäksi Ukraina on huomauttanut, että monet etulinja-alueet on jo nyt laajalti miinoitettu.

Rypäleammuksista toivotaan puhtia vastahyökkäykseen

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö arvioi MTV Uutisille, että yksi syy rypäleammusten lähettämiseen juuri nyt on Ukrainan vastahyökkäyksen odotettua hitaampi eteneminen. Rypäleammuksista siis toivotaan hyökkäykseen uutta puhtia. 

– Toinen tulkinta voi olla se, että Ukrainalta alkavat ammukset loppumaan. Perinteisiä tykinammuksia ei tuoteta samaa tahtia kuin Ukraina niitä käyttää. Yhdysvalloilla myös on rypäleammuksia paljon varastoissaan, ja tätä kautta toivotaan, että Ukraina voisi jatkaa hyökkäystään, Käihkö sanoo.

Käihkö kuvailee rypäleammuksia ongelmalliseksi aseeksi juuri siksi, että ne voivat aiheuttaa tuhoa siviiliväestölle vielä vuosien tai vuosikymmenten jälkeenkin. Samalla hän muistuttaa, että Venäjä on käyttänyt kyseisiä aseita Ukrainassa paljon ja Ukraina jonkin verran. Päätös ei ollut Bidenille millään tavalla helppo.

– Sodan alussa hän kuvasi Venäjän rypäleaseiden käyttöä sotarikokseksi. Päätökselle on tullut myös paljon kritiikkiä demokraattien riveistä. Se kuvastaa sitä, että poliittiset ja sotilaalliset paineet tehdä jotain Ukrainan auttamiseksi ovat aika kovat, Käihkö sanoo.

Lue myös: Zelenskyin tiukat sanat vastahyökkäyksestä kääntyvät Vilnassa helposti itseään vastaan – tutkija: "Länsi voi sortua kaksinaismoralismiin"

Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat kaikki rypäleammukset kieltävän kansainvälisen sopimuksen ulkopuolella. Samoin kuin myös Suomi.

Ammusten lähettämisellä on Käihkön mukaan myös poliittinen ulottuvuus. Naton huippukokouksesta Vilnasta tuskin on tulossa selkeää vahvistusta Ukrainan mahdolliselle jäsenyydelle sotilasliitossa, joten maan tukijoiden on annettava Ukrainalle jotakin muuta konkreettista eli esimerkiksi rypäleammuksia.

Amnesty pettynyt päätökseen

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson pitää Yhdysvaltojen päätöstä valitettavana. Järjestön kanta on, että rypäleammusten käyttö pitäisi kategorisesti kieltää.

– Monet ammuksista eivät räjähdä heti, ja varsinkin lapset ovat vaarassa löytäessään näitä räjähtämättömiä kranaatteja aika laajalla alueella.

Lue myös: Amnesty: Venäjä käyttänyt toistuvasti kiellettyjä rypälepommeja Harkovassa

Johansson muistuttaa, että Amnesty dokumentoi Venäjän käyttäneen rypäleammuksia jo sodan alkuvaiheessa ja tuominneensa sen.