Miinat takaisin vai ei? Tällainen on Ottawan sopimus, joka toi Nobelin rauhanpalkinnon

Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen, myynnin ja varastoinnin. Sopimus solmittiin Kanadan pääkaupungissa Ottawassa joulukuussa 1997 ja Kanadan hallitus ajoi sopimusta innokkaasti.

Sopimus astui voimaan maaliskuun alussa vuonna 1999, ja sen on allekirjoittanut tähän mennessä 164 maata, muun muassa kaikki Euroopan maat Venäjää lukuun ottamatta.

Maailman suurimmat sotilasmahdit eivät kuitenkaan ole mukana. 

Muun muassa Yhdysvallat ainoana Nato-maana, sekä Venäjä, Kiina, Intia, Israel, Iran, Pakistan ja molemmat Koreat ovat sopimuksen ulkopuolella. 

Myöskään pitkään sisällissotaa käynyt Syyria ei ole allekirjoittanut sopimusta.

Osa sopimuksen allekirjoittaneista maista taas ei pannut sopimusta täytäntöön, eli niillä toisien sanoen on yhä jalkaväkimiinoja. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi Venäjän liittolainen Valko-Venäjä

Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2012 ja luopui viimeisistäkin jalkaväkimiinoista vuoden 2016 aikana. Sopimukseen liittyessä Suomella oli vielä reilut miljoona jalkaväkimiinaa, kun putki- ja sakaramiinat lasketaan yhteen.

Suomen liittymistä pidettiin presidentti Tarja Halosen ulkopolitiikan suurena saavutuksena, vaikka toisaalta liittymistä myös arvosteltiin Suomessa tuoreeltaan ankarasti.

Humanitaariset syyt

Ottawan sopimuksen solmimiseen valtioita ajoi lähinnä jalkaväkimiinojen käytön humanitaariset vaikutukset. Etenkin menneiden vuosikymmenten sisällissodissa, esimerkiksi Afganistanissa, Bosniassa ja Mosambikissa jalkaväkimiinoja kylvettiin maastoon miljoonittain. 

Ne aiheuttavat edelleen ajoittain siviiliuhreja, vielä vuosikausia kyseisten sotien päättymisen jälkeenkin. Jalkaväkimiinojen raivaaminen maastosta on taas hidasta ja kallista työtä.

Esimerkiksi Bosnia-Hertsegovinassa arvioitiin olevan vielä 2020, eli 24 vuotta sodan päättymisen jälkeen, liki 80 000 miinaa ja räjähtämätöntä ammusta maastossa.

Lue myös: Tällainen on jalkaväkimiina ja näin se toimii

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi arvioi, että mikäli Suomi haluaisi irtaantua Ottawan sopimuksesta, se olisi oikeudellisesti yksinkertainen prosessi. Sopimuksessa on puolen vuoden irtisanomisaika.

Häntä huolettaa kuitenkin nimenomaan sopimuksesta irtaantumisen humanitaariset seikat.

– Ymmärrän sen, että kun tätä harkitaan, niin siinä ovat vastakkain turvallisuuspoliittiset näkökohdat ja ihmisoikeusnäkökohdat. 

– Tämä kuuluu siis poliittiseen päätöksentekoon ja ainoa asia mikä minua huolestuttaa, on se, että tulevatko  ihmisoikeusnäkökohdat riittävän täydellisesti huomioiduiksi, Koskenniemi sanoo MTV Uutisille.

Amerikan miinoja Ukrainaan

Yhdysvallat kertoi viime viikolla toimittavansa Ukrainalle jalkaväkimiinoja. Syyksi maa kertoi Venäjän mittavan jalkaväen käytön Ukrainan sodassa.

Yhdysvaltain mukaan sen Ukrainalle toimittamat jalkaväkimiinat eivät ole "pysyviä". 

Mediatietojen mukaan miinojen laukaisin olisi paristokäyttöinen, mistä seuraa, että miinat ovat käyttökelpoisia vain parin viikon ajan.

Venäjä on käyttänyt jalkaväkimiinoja Ukrainan sodassa laajalti. Miinoja vastustava Halo Trust -kansanlaisjärjestö arvioi, että Venäjä on sodan aikana kylvänyt Ukrainaan yhteensä noin kaksi miljoonaa maamiinaa. Luvussa ovat tosin mukana myös muut kuin jalkaväkimiinat. 

Keskustelu kiihtyy Naton itälaidalla

Viron parlamentissa Riigikogussa tehtiin jo tammikuussa 2023 lakialoite Ottawan sopimuksesta irtautumisesta, mutta aloite ei saanut tarvittavaa kannatusta. Keskustelu on Ukrainan sodan sytyttyä kiihtynyt myös muissa Naton itäisissä jäsenmaissa, eniten ehkä Puolassa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo MTV:n haastattelussa, että Suomi aikoo pohtia Ottawan sopimuksen asemaa ja jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä. 

Selonteko etenee eduskuntaa vielä ennen joulua, mutta sen käsittely jatkuu tulevaan kevääseen saakka.

Puolustusvoimain tuore komentaja Janne Jaakkola sanoi viime viikolla MTV:n haastattelussa sitä mieltä, että jalkaväkimiinoista tuli käydä Suomessa keskustelua. 

Vielä reilut kaksi vuotta sitten hänen edeltäjänsä Timo Kivinen oli sitä mieltä, että jalkaväkimiinat eivät ole Suomen kannalta ajankhotaisia. Jaakkola sanoo, että turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut täysin erilaiseksi kuin Ottawan sopimusta solmittaessa.

Lue myös: Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola haluaa keskustelua jalkaväkimiinoista: "Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen"