Omia käännytyslakejaan ovat säätäneet viime vuosina myös Puola, Latvia ja Liettua. Vilnan yliopiston professori arvioi MTV Uutisille, että ongelmistaan huolimatta rajalaki on onnistunut ehkäisemään luvattomia rajanylityksiä Valko-Venäjän puolelta.
Suomen politiikan kuumin puheenaihe on ollut viikkojen ajan rajalaki eli niin sanottu käännytyslaki.
Eduskuntakäsittelyssä olevan poikkeuslain tarkoituksena on torjua vieraan valtion Suomeen kohdistamaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Ihmisiä voitaisiin tilapäisesti estää hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen valtakunnanrajalla ja käännyttää takaisin lähtömaahan.
Lue myös: Ratkaiseva etappi käännytyslaista valmistunee perjantaina – nämä asiantuntijat kuullaan uudelleen
Siirtolaisten käyttämisestä niin sanottuna hybridiaseena on kokemusta myös Puolassa, Liettuassa ja Latviassa, jotka ovat säätäneet samantyyppisiä rajalakeja kuin mitä Suomessa ollaan nyt säätämässä.
Sytykkeenä ensimmäisille lakimuutoksille toimi Valko-Venäjän alulle panema rajakriisi vuonna 2021.
Liettuan parlamentti hyväksyi lain niin sanotusta pushbackista keväällä 2023. Jo aiemmin liettualaiset rajavartijat olivat käännyttäneet ihmisiä erillisen sisäministeriön asetuksen nojalla.
Rajalaki lähettää viestin
Muun muassa raja- ja turvallisuuspolitiikkaa tutkinut Vilnan yliopiston professori Dovilė Jakniūnaitė sanoo, että Liettuassa käytiin jonkin verran keskustelua ennen käännytyslain hyväksymistä, mutta lain tarpeellisuutta ei juurikaan kyseenalaistettu.
Keskustelu liittyi enemmän eri tapoihin, joilla luvatonta maahantuloa voitaisiin estää. Jakniūnaitė johtaa yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kansainvälisten suhteiden osastoa.
Liettua on sulkenut neljä kaikkiaan kuudesta rajanylityspaikastaan Valko-Venäjän kanssa. Rajalle on myös pystytetty uusia järeämpiä aitoja.
Professori Jakniūnaitė arvioikin, että käännytyslain säätämisen aikaan itse ongelma oli jo ratkennut ja luvattomat rajanylitykset ovat nykyään harvinaisia.
Pushback toimii enemmän ennaltaehkäisevästi ja lähettää viestin, ettei rajan yli kannata yrittää ilman kunnollisia perusteita.
– On toki muistettava, että laki on hyvin ongelmallinen, mitä tulee ihmisoikeus- ja kansainväliseen lainsäädäntöön. Mutta jos tarkastellaan ”tehokkuutta” tai toimivuutta ihmisten tulon estämisessä, niin se on varmasti tehokas. Jo ensimmäisenä kuukautena kävi selväksi, että laki toimii tehokkaasti, hän sanoo.
Turvapaikanhakijoiden kohtelusta kymmeniä kanteita vireillä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyssä on yli 30 juttua Puolaa, Liettuaa ja Latviaa vastaan liittyen turvapaikanhakijoiden kohteluun rajakriisin aikana vuodesta 2021 lähtien.
– Mahdollisten kanteiden nostaminen Suomea vastaan riippuu hyvin pitkälti siitä, miten laki on kirjoitettu. Suuri osa kanteista liittyy esimerkiksi ihmisten kohteluun järjestelykeskuksissa turvapaikkaprosessin aikana, Jakniūnaitė toteaa.
Liettua on saanut kritiikkiä myös lakimuutoksista, jotka sallivat ihmisten pitämisen järjestelykeskuksissa rajan tuntumassa kuukausien ajan.
Dovilė Jakniūnaitė sanoo, että käännytyslaissa ei ole kyse valinnasta ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden välillä, vaan oikean tasapainon hakemisesta.
Tällä hetkellä turvallisuusnäkökulma korostuu, ja hänen mukaansa ajatus pushback-menettelystä on poliittisesti entistä hyväksytympi Euroopassa. Eurooppalaisiin ihanteisiin nähden tässä on myös omat ongelmansa.
– Eurooppa on lähtökohtaisesti avoin kaikille, mikä synnyttää poliittisia jännitteitä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tietyt puolueet hyötyvät tästä jännitteestä. Siirtolaisten huono kohtelu on ideologisesti ongelmallista, jos Eurooppaa pitää jonkinlaisena arvoyhteisönä. Maiden on myös kunnioitettava tiettyjä arvoja liittyessään Euroopan unioniin, hän toteaa.