Perjantaina 20.5. vietetään maailman mehiläispäivää. Moni ei tule ajatelleeksi, miten oman pihan kasvi- ja kukkavalinnat vaikuttavat pörriäisiin ja pölyttäjiin.
Maailma mehiläispäivää vietetään perjantaina 20.5. jo viidettä kertaa. YK päätti vuonna 2017 julistaa toukokuun 20. päivän Maailman mehiläisten päiväksi kasvattaakseen tietoisuutta. Päivän tavoitteena vahvistaa niitä keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella.
– Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruoantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä, Suomen YK-liitosta muistutetaan.
Ilman kimalaisia ja mehiläisiä "ei olisi metsissä marjoja, joita poimia"
Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia ja pölyttäjien vaikutus koskee 35 prosenttia maailman viljelymaasta. Suomessa mehiläispäivää nostavat esille myös yritykset, kuten Fiskars ja Satokausikalenteri.
– Meillä Suomessa tärkeimpiä luonnollisia pölyttäjiä ovat kimalaiset ja mehiläiset. Ilman niitä ei esimerkiksi olisi metsissä marjoja, joita poimia, muistuttaa Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula tiedotteessa.
Pölytystä hoitavat meillä ja muualla myös esimerkiksi kukkakärpäset, perhoset, kovakuoriaiset ja jotkin ampiaislajit.
Fiskarsilta muistutetaan, että liian huoliteltu piha ei välttämättä ole hyvä asia pölyttäjien kannalta. Pölyttäjät esimerkiksi rakastavat lahoavia risukasoja tai pystyynkuolevia kelopuita. Myös nurmikolla kukoistavat voikukat ovat tärkeitä lentäville hyönteisille, vaikka ne monia ihmisiä ärsyttävätkin. Voikukkien sijaan pihalle voi toki istuttaa muita kukkivia kasveja.
"Pölyttäjien läsnäolo ja hyvinvointi on meidän kaikkien etu, jatkossa jopa kriittinen tekijä ruoantuotannon turvaamiseksi", Satokausikalenterin Samuli Karjula summaa.
Fiskarsilta muistutetaan, että hyönteisnäkökulman ottaminen voi auttaa suhtautumaan näihin koti- tai mökkipihan kauneusvirheisiin positiivisemmin. Pölyttäjiä palvelee parhaiten mahdollisimman monimuotoinen ympäristö.
– Siistiinkin puutarhaan voi aina istuttaa kukkia! Osa pihan tasaisesta vihreästä nurmikosta voisikin olla kukkaniittyä. Koko kesän kukkiva piha tuo myös paljon iloa, kertoo PR- ja viestintäpäällikkö Mari Rouvi Fiskarsilta.
Pihalla kannattaa välttää myös kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä pölyttäjien suojelemiseksi.
– Pölyttäjien läsnäolo ja hyvinvointi on meidän kaikkien etu, jatkossa jopa kriittinen tekijä ruoantuotannon turvaamiseksi, Satokausikalenterin Samuli Karjula summaa.
Kutsu pölyttäjät pihabileisiin ja rakenna hyönteishotelli
0:50
Yllä olevalla videolla: Hyönteishotellien suosio kotipuutarhoissa kasvaa. Tarja Viilola esitteli hyönteishotellien rakentamista Kevätmessuilla 2019.
Käsistään kätevä voi nikkaroida lähiympäristöönsä hyönteishotellin, joka houkuttelee paikalle pölyttäjiä. Kerroimme hyönteishotellitrendistä MTV Uutisten sivuilla alun perin vuonna 2019.
Hyönteishotellin rakentamisessa voi käyttää mielikuvitusta, ja siihen voi poimia luonnonmateriaaleja ympäristöstä. Tämä on hauskaa puuhaa koko perheelle. Materiaalivalinnoilla valitaan, minkä tyyppisten hyönteisten toivoo muuttavan hotelliin. Esimerkiksi mehiläiset pitävät reiällisistä puupalikoista tai koloista niiden välissä, ja perhosille voi tehdä suojaisamman osion, jossa on yksi aukko.
Alla Fiskarsin ohjeet hyönteishotellin rakentamiseen
Hyönteishotellilla voit houkutella pölyttäjiä pihallesi.
Nikkaroi lähiympäristöösi hyönteishotelli näin:
- Rakenna neljästä noin 15 cm mittaisesta laudanpätkistä neliön muotoinen kehikko ja peitä toinen sivu vanerilla tai vahvalla pahvilla. Myös ontto puunrungon pätkä sopii kehikoksi.
- Täytä kehikko luonnonmateriaalilla, kuten kaislalla, lahonneilla oksilla, kävyillä, heinällä ja sammaleella.
- Kehikon päälle voi laittaa kanaverkkoa, joka pitää sisustuksen paikoillaan ja estää lintuja popsimasta hotellin asukkeja.
- Ripusta hyönteishotelli tuulensuojaisaan paikkaan, jossa aurinko kuivattaa aamukasteen.
Lue myös: Uusia hyönteisiä saapuu Suomeen ilmaston lämmetessä – helteinen kesä ollut hyödyksi monille hyönteisille
Lähteet: YK-liitto, Fiskars/Satokausikalenteri