Katiska-huumerikosvyyhdin päätekijä liikemies Niko Ranta-aho päästettiin eilen vapaaksi tutkintavankeudesta lähes vuoden eristyksen jälkeen. Ranta-aho ehti olla tiukassa eristyksessä 338 päivää. Hän on saanut olla yhteydessä vain perheeseensä, rajatusti poliisin valvovan silmän alla.
Katiska-vyyhdin käsittely jatkuu kuitenkin edelleen oikeudessa. Ensi tiistaina salissa kuullaan Ranta-ahon ex-avopuolisoa Sofia Belórfia, jonka jälkeen oikeudenkäynnissä alkaa kesätauko. Istunnot jatkuvat syksyllä.
Tuomiot jutussa annetaan todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella. Jutun pääsyytetyille, eli Ranta-aholle ja Janne "Nacci" Tranbergille vaaditaan kummallekin 13 vuoden vankeusrangaistusta törkeistä huumausaine- ja dopingrikoksista.
Ranta-aho myönsi lähes kaiken maaliskuussa, mutta Tranberg kiistää syytteet.
Lue myös: Katiska-vyyhdin pääsyytetty Niko Ranta-aho pääsee vapaaksi tutkintavankeudesta
Ei enää sotkemisvaaraa
Ranta-aho vaati vapauttamistaan jo tämän viikon maanantaina, mutta tuolloin oikeus katsoi, ettei Ranta-ahoa voida vielä laskea vapaaksi jutun sotkemisvaaran takia. Samassa yhteydessä oikeus kuitenkin totesi, että Ranta-ahon kohdalla ei ole karttamisvaaraa. Hänen ei siis uskota esimerkiksi pakenevan ulkomaille.
Ranta-ahoa on menneiden käsittelypäivien aikana ehditty kuulla kaikista keskeisistä Espanjasta Suomeen järjestetyistä huume-eristä.
Ranta-aho on ollut heinäkuusta saakka tutkintavankina ja elänyt erittäin tiukkojen yhteydenpitorajoituksien kanssa. Eilen hän pääsi vapaaksi, mutta hänen syytteensä eivät muuttuneet mihinkään. Tuomio on siis vielä tulossa.
Ranta-aho kommentoi tulevaa tuomiotaan lyhyesti eilen MTV Uutisille vapautumisensa jälkeen.
– Sieltä on tuomio tulossa joskus ensi vuoden puolella, mutta pääsen nyt vapaalta kulkemaan oikeudenkäyntiin, hän sanoi.
Lue myös: Katiska-jutussa täyskäännöksen tehnyttä Niko Ranta-ahoa tentattiin yli 12 tuntia – kuulustelut päättyivät kello 02.30 yöllä
Joutuu jossain vaiheessa takaisin vankilaan
Ranta-aho on myöntänyt tuoneensa suuren määrän huumeita Suomeen, joten on selvää, että hänet myös teosta tuomitaan. Vankilaan paluu on siis vääjäämätön, mutta vankeusvuosien määrää ei vielä tiedetä. Tiedetään vain, että syyttäjä vaatii hänelle 13 vuotta vankeutta.
Rikoksen tunnustaneen ja vakavista huumerikoksista syytetyn miehen vapauttaminen tutkintavankeudesta onkin herättänyt jonkin verran ihmetystä.
Vapauttaminen perustuu syyttömyysolettamaan, mikä on lähtökohta tutkintavangin kohtelussa.
Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ilmenevän syyttömyysolettaman mukaan jokaisella rikoksesta epäillyllä on oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti toteen näytetty.
Syyttömyysolettaman yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että tutkintavankeusajasta ei muodostu etukäteistä rangaistuksen suorittamista. Syyttömyysolettamasta seuraa myös, että vapaudenmenetyksen tulisi olla viimeinen keino esitutkinnan ja oikeudenkäynnin turvaamisessa. Tutkintavankeuden vaihtoehto on matkustuskielto.
Pelkästään odotettavissa olevan rangaistuksen pituus ei ole riittävä peruste pitää ihmistä vangittuna.
Pidettävä syyttömänä
Syyttömyysolettaman vuoksi Ranta-ahoakin on hänen tunnustuksestaan huolimatta pidettävä juridisessa mielessä syyttömänä, koska oikeus ei ole häntä vielä tuominnut. Koska oikeus on todennut, että Ranta-ahon osalta sotkemis- tai karttamisvaaraa ei ole, hänet oli myös laskettava vapaaksi.
Korkein oikeus antoi juuri huhtikuussa ennakkopäätöksen, jossa vangittuna pitämistä karttamisvaaran vuoksi ei voinut pääkäsittelyn jälkeen perustaa pelkästään odotettavissa olevaan pitkään vankeusrangaistukseen.
Nyt Ranta-aho saa siis olla vapaana ja käydä oikeudenkäynnissä vapaalta jalalta. Näillä näkymin liikemies saanee olla vapaana ainakin runsaat puoli vuotta, kunnes jutussa annetaan tuomio. Tuomiota odotetaan vasta ensi vuoden puolella.