Paljousalennuksia henkirikoksiin? Niko Ranta-ahon tuomioiden esimerkki huolestuttaa oikeuskonkaria

Korkein oikeus on myöntänyt syyttäjälle valitusluvan niin kutsutussa Katiska 2 -huumejutussa. Valituslupa koskee rangaistusten pituutta. 

MTV Uutisille haastattelun antaneen rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvasen mukaan nyt on tarpeen saada ennakkoratkaisu tulevaisuutta ajatellen.

– Kyseessä on merkittävä ennakkokysymys siitä, määrätäänkö yhteinen vankeusrangaistus aiemmista teoista ja uusista teoista. Vai vaaditaanko uusista teoista kokonaan erillinen rangaistus ottamatta huomioon aiemmin tuomittua rangaistusta.

Pääsyytetty Niko Ranta-aho tuomittiin aiemmin ensimmäisessä Katiska-huumejutussa 11 vuoden vankeuteen. Helsingin käräjäoikeus ja hovioikeus antoivat hänelle Katiska 2:sta kahden vuoden tuomion, koska ne katsoivat, ettei yhteisrangaistus voi ylittää 13 vuoden enimmäisrangaistusta. 

Tolvanen suhtautuu kriittisesti tuomioiden yhdistämiseen niin, että vankeusaika lyhenisi. 

– Nyt saamme korkeimman oikeuden kannan siihen, että miten on lakia tulkittava. Riippuen korkeimman oikeuden ratkaisun lopputuloksesta voi olla, että oikeusministeriö joutuu harkitsemaan lakiuudistusta.

Syyttäjä vaatii, että korkein oikeus tuomitsee Ranta-ahon vähintään 10 vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen hänelle aiemmasta Katiska 1 -vyyhdistä tuomitun 11 vuoden rangaistuksen lisäksi. 

Lue myös: Syyttäjä vaatii Ranta-aholle kovempaa rangaistusta – KKO myönsi valitusluvan

Henkirikoksesta tuomittu voisi päätyä jatkamaan tekojaan

Korkeimmalta oikeudelta nyt valitusluvan saaneen syyttäjän mukaan tuomioiden yhdistäminen niin, että kokonaisaika lyhenee, olisi tuomioshoppailua. 

Emeritusprofessori Matti Tolvanen on samoilla linjoilla syyttäjän kanssa. Tolvanen kylläkin myöntää, että yli 20 vuoden tuomio huumerikoksista olisi erittäin ankara.

– Ei meillä useista henkirikoksistakaan ole tuomittu noin pitkiä vankeustuomioita, ellei kysymys ole murhasta. Murhastahan voidaan tuomita elinkautinen. Esimerkkinä voin mainita, että kahdesta tapauksesta on tyypillisesti tuomittu 15 vuotta ehdotonta vankeutta. 

Tolvanen muistuttaa, että korkeimmalla oikeudella on suuri harkintavalta enimmäis- ja vähimmäisrangaistusten välillä. Syyttäjä vaatii nyt Ranta-aholla enimmäisrangaistusta. 

– Vaikka korkein oikeus ei soveltaisikaan lyhyempää yhteisrangaistusta ratkaisussaan käräjä- ja hovioikeuden tavoin, voi rangaistus olla lopulta syyttäjän vaatimusta lievempi. 

Tolvanen pelkää, että tuomioiden paljousalennukset voisivat yleistyä vakavissa henkirikoksissa. 

– Voi tulla vastaan tilanne, vastaaja päästetään vapaalle jalalle odottamaan tuomiota, ja hän tekee sitten uuden väkivaltarikoksen. Silloin tulee pohdittavaksi, onko enimmäisrangaistus sitten 15 vuotta vai olisiko yhteenlaskettu rangaistus. 

– Kyllä tällä on merkitystä laajemminkin kuin huumausainerikosjutuista.

Lue myös: Jouluaattona tuttavansa kirveellä murhannut mies pääsee vapaaksi

Videolla ylhäällä emeritusprofessori Matti Tolvanen kertoo, mitä paljousalennukset voisivat merkitä vakavissa henkirikoksissa!

KORJATTU 24.5. kello 15.45, että syyttäjä vaatii, että korkein oikeus tuomitsee Ranta-ahon vähintään 10 vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen hänelle aiemmasta Katiska 1 -vyyhdistä tuomitun 11 vuoden rangaistuksen lisäksi. Näin ollen kokonaistuomio olisi pituudeltaan yli 20 vuotta, eikä 24 vuotta, kuten jutussa aiemmin luki.