Linjassa käänne: Kreml julisti uuden ulkopoliittisen strategian, jossa länsimaat nähdään Venäjän olemassaolon uhkana

Lavrov sanoi televisioidussa Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksessa, että Venäjän "erityissotilaallisen operaation" alkaminen Ukrainassa on johtanut "vallankumouksellisiin muutoksiin" maailman asioissa ja niiden tulee nyt näkyä myös Venäjän tärkeimmässä ulkopoliittisessa asiakirjassa. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Lavrovin mukaan Venäjän ulkopolitiikassa tunnistetaan epäystävällisten valtioiden toimet, jotka aiheuttavat "eksistentiaalisen uhan" Venäjän turvallisuudelle ja kehitykselle.

Uudessa 42-sivuisessa strategiassa länsi nähdään olemassaolon uhkana Venäjälle.

– Venäjän läntiset viholliset yrittävät heikentää Venäjää kaikin mahdollisin tavoin, Lavrov sanoi.

Lavrovin mukaan Yhdysvallat on toiminut liikkeellepanevana voimana länsimaissa nousseelle venäläisvastaisuudelle. Reutersin mukaan uudessa strategiassa kuitenkin todetaan, että "Venäjä tavoittelee rauhallista rinnakkaiseloa ja etujen tasapainoa Yhdysvaltojen kanssa".

Strategiassa Venäjän tärkeimmiksi kumppaneiksi määritellään Kiina ja Intia.

Maan presidentti Vladimir Putin on hyväksynyt uuden strategian.

Lue myös: Venäjä YK:n turvallisuusneuvoston johtoon ensi kuussa – Ukrainan ulkoministeri: "Huono vitsi"

Suomi siirtyy Nato-jäsenyyden myötä avoimempaan konfliktiin Venäjän kanssa

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi aiemmin tänään MTV:n Huomenta Suomessa, että Suomi tulee siirtymään Nato-jäsenyyden myötä hieman avoimempaan konfliktiin Venäjän kanssa, jossa Suomi tulee saamaan oman osansa Venäjän Nato-vastaisesta retoriikasta.

– Venäjä näkee Naton selvästi osana viholliskuvaa, ja tietysti kun me olemme Naton jäseniä jatkossa, niin kyllä Suomikin tulee olemaan osa tätä viholliskuvaa, ja tulemme varmasti saamaan osaamme Venäjän retoriikasta riippumatta siitä, miten me toimimme.

Vanhasen mielestä käänteeseen kannattaa varautua, mutta hirveän peloissaan hän ei siitä olisi.

– Se mitä he sanovat, on tietysti yksi asia, ja toinen mitä he tekevät. Jos he siirtelevät joukkojansa, niin siinähän siirtelevät. He saavat omien rajojensa sisällä tehdä mitä haluavat, Vanhanen sanoo.

Ydinaseiden tuoma pelote on jäsenyyden myötä keskeinen osa myös Suomen turvallisuutta, ja Vanhasen mukaan se toimii parhaiten, kun sitä ei itse rajoiteta.

Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin kieltää ydinaseiden tilapäisenkin tuonnin Suomen alueelle.

Kielto on kirjattu sekä ydinenergialakiin että rikoslakiin. Suomen liittyminen Natoon ei edellytä niiden muuttamista, mikä todetaan Nato-lakia koskevassa hallituksen esityksessä.

Olemassa olevat lait ovat kuitenkin ristiriidassa sen julkisuuteen kerrotun tavoitteen kanssa, ettei Suomi aseta Nato-jäsenyydelle rajoituksia.

Lue myös: Upin tutkijat: Nato-jäsenyydellä on merkittäviä vaikutuksia – kulttuurinmuutos vaatii vuosia