Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun mukaan Suomen tänään voimaan astuva Nato-jäsenyys lisää merkittävästi konfliktin laajentumisen riskiä. Asiasta kertoo muun muassa amerikkalainen uutistoimisto Reuters.
Konfliktin laajentumisen riskiä lisää Shoigun mielestä myös Naton päätös lisätä joukkojensa taisteluvalmiutta.
Venäläispropagandan mukaan se käytännössä taistelee Ukrainan "erikoisoperaatiossaan" Natoa vastaan. Väitettä on perusteltu sillä, että Yhdysvallat ja useat muut länsimaat aseistavat Ukrainaa.
Kreml totesi Reutersin mukaan, että Suomen Natoon liittyminen vaatii Venäjältä vastatoimia, jotta se voi olla varma turvallisuudestaan.
Venäjä on useaan kertaan, viimeksi maanantaina, ilmoittanut lisäävänsä sotilaidensa määrää Suomen lähialueilla.
Shoigun ja Kremlin lausunnoissa ei ole sinällään mitään uutta, sillä Venäjä on lukuisia kertoja ilmoittanut pitävänsä Suomen Natoon liittymistä huonona ja jopa vaarallisena ideana.
Naton viime kesäkuussa julkaistussa uudessa strategiassa Venäjän todettiin olevan "merkittävin ja suorin uhka" puolustusliiton jäsenmaille.
Asiasta päätettiin sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut suurhyökkäyksensä Ukrainaan viime vuoden helmikuun 24. päivänä.
Putin: "He ovat aloittaneet sodan, emme me"
Helmikuussa pitämässään kansakunnan tilaa käsittelevässä puheessaan Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi maan elävän aikaa, jossa määritellään "kansamme tulevaisuus".
Puheessaan Putin syytti länsivaltoja Ukrainan konfliktin lietsomisesta. Hänen mukaansa länsimaat ovat jo pitkään valmistaneet Ukrainaan "suureen sotaan".
Myös Venäjän vuoden 2014 Krimin niemimaan valloituksen Putin käänsi länsimaiden syyksi.
– He ovat aloittaneet sodan, emme me, Putin summasi väitteensä.
– Lännen on pakko ymmärtää, että Venäjää on mahdotonta voittaa sotarintamalla.
Lue myös: Toimittajakonkari Heikki Piuhola seuraa Nato-juhlallisuuksia Brysselissä: "Yksi urani tärkeimmistä ja hienoimmista hetkistä"
Venäjän mukaan länsi haluaa globaalin konfliktin
Putinin mukaan länsi pyrkii laajentamaan käynnissä olevan konfliktin globaaliksi. Hänen mukaansa Venäjän olemassaolo "on vaarassa".
Venäjän ydinasedoktriinissa todetaan, että ydinaseita voi käyttää vain, jos Venäjän olemassaolo on vaarassa.
Sittemmin Venäjä on ilmoittanut, ettei se jatkossa varoita Yhdysvaltoja etukäteen, jos se tekee ydinasekokeen. Nykymuotoinen Venäjä ei ole koskaan tehnyt ydinasekoetta. Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto teki ydinasekokeen viimeisen kerran lokakuussa 1990.
Lue myös: Nämä asiat Nato-jäsenyys muuttaa – ja yhtä ei
Helmikuisessa puheessaan Putin piti presidentti Volodymyr Zelenskyin johtamaa hallintoa lännen nukkehallintona.
– Emme taistele Ukrainan kansaa vastaan, vaan länsimaista vallanpitäjää vastaan, joka alistaa Ukrainan kansaa, Putin väitti.
Venäjän armeija on Ukrainassa järjestelmällisesti kohdistanut ohjus- ja tykistöiskujaan siviilikohteisiin. Talven aikana erityisesti Ukrainan sähköverkkoa ja muuta kriittistä infrastruktuuria vastaan tehdyt iskut lisääntyivät. Kremlin joukkojen on myös raportoitu kiduttaneen ja teloittaneen siviilejä.
Lue myös: "Meidän täytyy vapauttaa veljelliset suomalaiset" – venäläistelevisiossa käsiteltiin Suomen Nato-jäsenyyttä
7:11
Puolustusvoimat löysi Venäjän suurhyökkäyksestä kaksi kriittistä iskutapaa, joista Suomen puolustuksessa tulee ottaa oppia. Juttu on helmikuulta 2023.