Lämpötilan vaihtelulla ja ilmaston lämpenemisellä on vaikutuksia lintujen siiven pituuteen ja painoon, kertoo Helsingin yliopisto.
Tuoreen Suomessa ja Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan useat talvehtivat lintulajit ovat kutistuneet viimeisen 50 vuoden aikana.
Monilla lajeilla pohjoisessa asuvat yksilöt ovat suurempia kuin etelässä asuvat lajitoverit. Esimerkiksi Utsjoen varpuset ovat suurempia kuin Helsingin varpuset.
– Suuri ruumiin koko on edullinen kylmissä olosuhteissa, koska tällöin lämpöä haihduttavaa pinta-alaa on suhteessa vähemmän ruumiin tilavuuteen, kertoo tutkijatohtori Laura Bosco Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus) tiedotteessa.
Ilmasto on kuitenkin lämmennyt 50 vuodessa noin kolme astetta, mikä on suosinut luonnonvalinnan kautta pienikokoisempia yksilöitä.
Boscon mukaan 1980-luvulta lähtien punatulkkujen siiven pituus on lyhentynyt noin millin ja paino pudonnut kaksi grammaa, eli noin vajaan kymmenyksen punatulkun painosta.
Lämpimän talven jälkeen talvehtivien lintujen keskimääräinen koko pienenee.
Tämä kertoo siitä, että leutoina talvina hengissä selviää enemmän pienikokoisia lintuja. Siiven pituuden tiedetään olevan osittain periytyvä ominaisuus ja pienikokoiset yksilöt saavat todennäköisemmin pienikokoisia jälkeläisiä.
Lue myös: Pääkaupunkiseudulla nähty useita harvinaisia lintulajeja
Lintu lihottautuu kylmänä talvena
Kunkin talven lämpötila vaikuttaa linnun painoon. Kun sää on kylmä, kannattaa linnulla olla vararavintoa. Lämpimänä talvena vararavintoa ei taas kannata kerätä, koska se tekee linnusta kömpelön ja alttiin pedoille.
– Tämän talven kylmistä säistä selviävät todennäköisemmin suurikokoiset yksilöt, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta tiedotteessa.
Tutkimuksessa käytettiin mittatietoja lähes 300 000 lintuyksilöstä ja 24 lajista. Aineiston keräsivät vapaaehtoiset lintujen rengastajat. Mittatiedot tutkimusta varten otettiin lintujen rengastuksen yhteydessä.