Tänään julkaistu eurooppalainen suurtutkimus kertoo, että myös linnut reagoivat ilmastonmuutokseen. Suomen ja muiden pohjoisten alueiden linnut kuuluvat ilmastonmuutoksen häviäjiin.
Suomessa ihasteltiin tänä kesänä ensimmäistä onnistunutta kattohaikaran pesintää. Ilmastonmuutoksen myötä kattohaikaroiden uskotaan yleistyvän Suomessakin. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan osa linnuista, kuten esimerkiksi sepelkyyhky, hyötyy leudommista talvista ja pidentyvästä lisääntymiskaudesta.
Muutoksia muuttoon ja pesintään
Ilmastonmuutos muuttaa lintujen levinneisyysalueita, pesimäaikoja ja muuttoaikoja.
Erityisesti kaukomuuttajat kärsivät ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan lyhyen matkan muuttajat hyötyvät, koska niiden on helpompi selvitä talvesta ja kuolleisuus vähenee.
– Linnuilla on kolme vaihtoehtoa, kun ilmastonmuutos vaikuttaa. Ne voivat siirtyä, ne voivat sopeutua tai ne voivat kuolla sukupuuttoon, luettelee BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
Lapin linnut kärsivät eniten
Ilmastonmuutoksesta kärsiviä lajeja on huomattavasti enemmän kuin siitä hyötyviä lajeja.
– Esimerkiksi suokahlaajat ja lapin linnut ovat niitä, mitkä selvästi tulevat kärsimään. Metsäkanalintujen määrä tulee todennäköisesti vähenemään. Riekollahan se näkyy jo nyt, kertoo Lehtiniemi.
Lajit siirtyvät meillä kohti pohjoista ilmaston lämmetessä. Kaikkein pohjoisimmat lajit eivät voi enää siirtyä. Ne voivat jopa hävitä kokonaan.
– Suurimmassa häviämisriskissä on tunturipaljakan lajit, esimerkiksi kiiruna, keräkurmitsa, pulmunen. Ne varmasti ensimmäisenä on häviämässä, arvioi Lehtiniemi.
Elinympäristöistä huolehdittava paremmin
Ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin sekä suoraan että epäsuorasti. Lämpenemisen myötä Suomeen jää talvehtimaan enemmän lintuja kuin ennen. Myös lintujen kevätmuutto aikaistuu. Lisäksi lämpötilan nousu muuttaa kasvillisuutta. Esimerkiksi lehtimetsien osuus kasvaa ja se ajaa havumetsien lintuja ahdinkoon.
Lämpenevän ilmaston vaikutuksia lintuihin voitaisiin lieventää esimerkiksi kunnostamalla elinympäristöjä.
– Esimerkiksi soiden ennallistaminen nykyistä laajemmassa mittakaavassa ja yhtä lailla maataloudessa ja metsätaloudessa lintujen ja muun luonnon nykyistä parempi hyvinvointi on hyvin tärkeää, muistuttaa Lehtiniemi.