Ilmastonmuutoksella on suuria vaikutuksia lintujen elämään. Monet lajit uhanalaistuvat, muutto aikaistuu, uusia lajeja ilmaantuu, jopa linnun ulkomuotokin saattaa muuttua. Tänään julkistetun Linnut ja ilmasto -kirjan mukaan ilmaston lämpeneminen mullistaa lintujen elämän täysin. Niiden on joko sopeuduttava muutokseen tai siirryttävä uusille asuinalueille. Ellei se onnistu, laji voi hävitä kokonaan.
Mustarastas on esimerkki lajista, joka on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä.
– Ne selviävät paremmin hengissä, kun talvet ovat vähän lämpimämpiä ja lisäksi pidentynyt pesimäkausi auttaa niitä eli kesällä on enemmän aikaa tehdä poikasia, selittää biologi ja kirjailija Mari Pihlajaniemi.
Hömötiaiselle sopivat metsät hupenevat ilmastonmuutoksen myötä.
Hömötiaiset kärsivät ilmastonmuutoksesta
Ilmaston lämpenemisestä hyötyvät yleislajit ja kärsivät tiettyyn elinympäristöön ja ravintoon erikoistuneet lajit. Hyötyjiä ovat esimerkiksi kaupunkien ruokinnoilla viihtyvät talitiaiset ja kärsijöitä monimuotoisissa metsissä elävät hömötiaiset.
Ilmastonmuutos aikaistaa lintujen kevätmuuttoa, edistää loisten leviämistä ja uhkaa pohjoisten lajien olemassaoloa.
– Ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin ihan kaikilla niiden elämän alueilla. Ei ole mitään lintujen elämän osa-aluetta, mikä ei olisi jo ehtinyt jollakin lajilla muuttua, tietää Pihlajaniemi.
Lehtopöllön harmaa muoto on katoamassa ja lämpimämpään ilmastoon sopeutuneet ruskeat lehtopöllöt yleistyvät.
Harmaat lehtopöllöt häviävät ruskeiden tieltä
Ilmasto vaikuttaa jopa lintujen ulkonäköön. Harmaat lehtopöllöt vähenevät, tilalle tulevat ruskeat.
– Ruskeat lehtopöllöt ovat sopeutuneet kosteisiin, lämpimiin olosuhteisiin ja oloihin, joissa loisia esiintyy runsaammin. Harmaa muoto on sopeutunut kylmään ilmastoon, kertoo Pihlajaniemi.
Tunturikihut ovat vaarassa hävitä pesimäympäristön lämpenemisen takia.
Pohjoiset lajit hätää kärsimässä
Linnuilla on ilmastonmuutoksen edessä kolme vaihtoehtoa: sopeutua, muuttaa tai kuolla.
Tutkimukset osoittavat, että Suomessa linnut ovat siirtyneet 10 vuodessa 15 kilometriä pohjoiseen. 50 vuodessa muuttomatkaa on kertynyt joillekin lajeille jo yli 70 kilometriä. Lintujen kannalta muutos on suuri.
– Ne joutuvat sopeutumaan uusiin elinympäristöihin, ne kohtaavat uusia lajeja ja kohtaavat toisiaan semmoisessa kohtaa elämänsä kiertoa, missä ne eivät ole aikaisemmin toisiaan kohdanneet. Erityisen suuri muutos se on niille pohjoisille lajeille, koska niillä tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Mitä tapahtuu sitten, kun ei enää pääse pohjoisemmaksi, kysyy Pihlajaniemi.
Pussitiainen on yksi ilmaston lämpenemisen myötä meille muuttaneista lajeista.
Suojelualueet lieventävät muutoksen vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan lieventää perustamalla suojelualueita ja varmistamalla, että ne siirtyvät lintujen mukana.
– Suojelualueiden avulla voimme ostaa aikaa siihen, että me torjutaan sitä ilmastonmuutosta. Suojelualueiden avulla voidaan auttaa lajeja selviytymään väliaikana, kun ratkaistaan tätä isoa ongelmaa, muistuttaa Pihlajaniemi.
Lämpenevän ilmaston mukana etelästä on muuttanut meille uusia lajeja kuten esimerkiksi pussitiainen, viiksitimali ja ruokosirkkalintu. Seuraavaksi tulossa saattaa olla tulipäähippiäinen.